Näytetään tekstit, joissa on tunniste valjasulkoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valjasulkoilu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä kasvattaa talviturkkia takaisin.

Ollaan oltu pitelemässä talvikelejä täällä stadissa. Järkyttävän kylmä. Tänäänkin aamulla tuolla rannassa tuuli niin, että meinasi lähteä turkki päältä. Maanantaina oltiin vielä mökillä ja oli niin tosi ihanaa. Olin mökkireissulla melkein koko ajan ulkona joko tarhassa tai valjaissa. Yhtenä iltapäivänä friiduamatööri laittoi ruokaa keittiössä ja kolisteli kaappeja ja astioita pidemmän ajan ja minä olin ulkotarhassa, joka on mökin toisessa päädyssä. Kun friidu lopuksi otti jääkaapista rasian, jossa oli minun liharuoka-annokseni, ampaisin ulkotarhan toisesta päästä kissanluukun läpi lattiaa mutkissa sutien salamana keittiöön. Friidu ei voi käsittää, miten saatoin sen kaiken muun ruokakippojen kolistelun seasta tunnistaa, milloin minun ruokani otettiin esille. No, jääköön se salaisuudeksi, mutta kyllä kissa tietää.

Mökillä oli uusi huippukokemus, kun friidu kantoi minut pellon poikki synkkään kummitusmetsään patikoimaan. En ole sellaisessa aiemmin ollut ja oli se kyllä ihan hirveän jännää. Ei yhtään pelottanut. Hätistin pari karhua ja suden kauemmaksi, ettei friidun tarvinnut pelätä. 💪💪💪😸


Laiturilta bongasin käärmeen, mutta en kyllä tajua, miksi se ei liikkunut yhtään. Kummallista.😲

Siis on tää NIIN outo otus...
Aika paljon roikuin veden ääressä ja laiturillakin. Rannassa on kivaa.

Veden liplatusta on kiva kuunnella
Mutta tonttikierrokseen kuuluu joka kerta paljon muutakin kuin veteen tuijottelua. Etenkin kompostit ja risujen kaatopaikat kiinnostavat suuresti. Muutaman perhosenkin pääsin jahtaamaan.

Laho puu on viety risujen hautausmaalle, tsekkaan joka kerta, että se on tallella
Kun tultiin stadiin...tsadadammm...olin saanut fanipostia. Taiteilija Patu ja avustava brittikissa Ile olivat tehneet minusta upean näköismuotokuvan, jonka laitan KSP, King Size Peffa -klubini seinälle. Suurkiitokset näille ihanille faneille.



Stadissa on nyt sellainen ongelma ulkoilun kanssa, että seinähullut rastaat ovat valloittaneet Arabianrannan parhaat ulkoilupaikat. Ei voi enää mennä lähimetsikköön eikä oikein sillan läheiseen rantapusikkoonkaan, kun rastaat lentävät valon nopeudella ja ohjusten lailla kimppuun. Tänään aamulla friidu sai just ja just nykäistyä minut taaksepäin, kun rastasohjus tuli matalalla syöksyllä aikomuksenaan nokkia minua päähän. Pelkään niitä ihan hirveästi. Joudutaan kai kohta pysymään talon omalla pihalla sekopäälintuja paossa. No, ihan rannassa voin bongailla kuitenkin sorsia.


Friidu katosi aamulla kahdeksan jälkeen ovesta ulos ilman minua! Mutta onneksi palasi pian ja mukana olikin uusi lelu, jonka ihanan Nelly -kissaneidin omistaja oli myynyt tarpeettomana friidulle. Nellyä lelu ei enää kiinnosta. Aloin heti leikkiä. Friidu tosin epäilee, että kyllästyn taas nopeasti, koska melkein kaikkien lelujen kanssa on käynyt niin. Foliosta puristettu pallo on niitä harvoja leluja, jotka edelleen kelpuutan. Ja se pallorata, joka myös on ostettu Nellyltä. Siitä tykkään ja nukunkin siinä joka päivä.


Friidu haluaa tähän loppuun tällaisen tyhmän yhteispotretin. Ihan vaan tiedoksi, että kuvassa friidu rapsuttaa minua niskasta, vaikka näyttää siltä, että minua tukistettaisiin. Olen kai tulossa vanhaksi, kun alan hempeillä. Viime yönä kömmin nukkumaan friidun pään viereen tyynyn toiselle puoliskolle. No, en siinä kauan ollut ettei vaan ala kuvitella, että syliin joskus tunkisin oma-aloitteisesti. Friidu nappaa minut syliin monta kertaa päivässä ja suostun jonkin aikaa olemaan, jos rapsutetaan, mutta vapaaehtoisesti en syliin hyppää. Kynnet on taas muuten saatu leikattua, paitsi yhden kanssa panttaan vielä. Painan taas vähän yli 5,5 kg, kun välillä olin laihtunut 5,3 kiloon. Minun hampaani pestään joka ilta ja nyt annan friidun pestä jo takaakin, mutta aina se homma ei mene ihan nappiin. Ryntään heti kylppäriin illalla odottamaan hammaspesua, kun kuulen, etä friidu alkaa pestä omia hampaitaan. Kissojen hammastahna on HYVÄÄ! Suosittelen kaikille.


Mukavaa viikonloppua kaikille! Kai se kesä joskus tulee.
T. Dali

perjantai 26. toukokuuta 2017

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Tarvitsen puolustusasianajajan. Nimittäin amatöörit epäilevät, että olen sohaissut tuota kuvassa näkyvää lintua. Todisteet syyllisyydestäni puuttuvat. Sen sijaan kaikki puhuu sen puolesta, että lintu on saanut köniinsä jossakin muualla. Ensinnäkin, MINÄ olen tarhassa ja UHRI on lennellyt/lentelee vapaana. Miten ihmeessä olisin tarhasta käsin voinut sohia lintua? No, amatöörit pohtivat, että lintu on voinut tulla roikkumaan tarhan verkkoon ja että olisin heti käyttänyt tilaisuutta hyväkseni. Missä ovat todisteet, kysyn vaan.  Toiseksi, lintu lähti hetken kuluttua lentoon, joten itse asiassa uhrikin puuttuu näiltä käräjiltä.  Eipä silti, olisin mieluusti syönyt tuon paistin.

En ole koskenutkaan tuohon tipuun, uskokaa nyt!

Johonkin se on itsensä loukannut, ei käy kiistäminen.

SE EN OLLUT MINÄ, haluan pois putkasta!!!!!
No, lintu lähti hetken kuluttua lentoon, mutta ei tiedetä, toipuiko se kuntoon. Friidu, joka ei usko yhteensattumiin, on sitä mieltä, että syyllinen löytyy kissatarhasta. Alkoi kova pohdinta, miten lintuja voisi estää lähestymästä tarhan verkkoa. Toistaiseksi ei ole löytynyt ratkaisua. Mökillä oli tosi kivaa enkä olisi halunnut sieltä stadiin. Nämä amatöörit ravaavat koko ajan mökin ja kaupungin väliä. En tajua, miksi ne eivät voisi olla vaikka pari viikkoa yhtäjaksoisesti täällä maalla nyt, kun on niin hieno vuodenaika. Ulkoilen täällä parikin kertaa päivässä valjaissa ja muun ajan olen ulkotarhassa. Puolen yön aikaan minut huijataan Cosma snackseilla sisälle nukkumaan, koska Friidu ei anna minun olla tarhassa yötä. Laukkaan aamuvirkkuna valon nopeudella tarhasta luukun kautta sisään ja läpi mökin makuuhuoneen sänkyyn, jossa teen parit voltit ja taas hirmu suhahdus takaisin tarhaan.

Friidu ihmettelee, kun en mökillä käy koskaan ulkohuussissa, vaikka kaupungissa käyn valjasulkoilun aikana useinkin tarpeillani lähimetsässä. Huoh. Friidulta ei voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu. En TIETENKÄÄN käy ulkona pissalla tai kakalla täällä mökillä, koska minä olen meistä mökin asukkaista ainoa, jolla on sisävessa. Kai minä nyt sitä sitten käytän ja varmaan käyttäisivät itsekin sisävessaa, elleivät olisi olevinaan niin ekologisia, että kompostoiva ulkovessa rakennettiin tähän uuteenkin mökkiin ainoaksi vessaksi. Tässä stadissa kuvatussa videoklipissä kaikki ei tällä kertaa mene niin kuin Strömsössä. Rastaan per...at syöksyvät ja rääkyvät vieressä pesiään puolustamassa eikä pissaamisesta tule mitään. Olin sitten jalat ristissä kotiin asti, siellä sentään saa asioida rauhassa pellettilaatikossa.



Nämä kesäiset kuvat on otettu tänään aamulla stadissa. Friidu laittoi FB sivunsa kansikuvaksi tuon vihreän kuvan ja vaikka se on otettu vain kännykällä, se on aika kiva kesäkuva. Toinen kuva on siitä, kun piti lysähtää orvokkimättäälle lepäilemään, kun tuli niin kuuma.

Tuomi tuoksuu ja nokkoset pistelevät - nyt on kesä!

Tuli kuuma, ihan läähätin ja piti jäädä tähän orvokkien varjoon lepäämään.
Friidu on ottanut taas pönötyskuvia. Tässä näytän kuulemma paljon fiksummalta kuin mitä oikeasti olen (Veeti on varmasti samaa mieltä).

Syvämietteinen, viisas olemukseni.
Kauniita kesäpäiviä ja -iltoja kaikille!
T. Dali

perjantai 12. toukokuuta 2017



Tsau kissakamut ja ihmiset! Dali täällä. Nyt aika lyhyt blogi, kun friidu on niin kiireinen olevinaan.

Varisjuttu ekaksi. Minua ja friidua on alkanut seurata tuolla rannassa yksi varis, joka on varsinainen riesa. Se tulee parin metrin päähän ja friidu oikeasti pelkää sitä. On nimittäin aika iso. Mä en tietty pelkää ja voisin hyökätä sen kimppuun ja näyttää sille kaapin paikan, mutta friidu ei anna. Me ei nyt sitten tiedetä, miten tyypistä pääsisi eroon, jotta kunniallinen kissa saisi rauhassa ulkoilla. Katsokaa itse, mikä röyhkimys.


Muuten tuolla rannassa on ollut aamuisin upeaa ulkoilla. Saalispotentiaalia on hirveästi. Etutassujen välistä on riistetty taas hiiri ja jopa sisilisko. Friidu ei anna pitää saaliita, mikä on aika törkeää. Valkovuokot ja rentukat kukkivat ja tuomissa on jo kukannuput. Kyllä tämä kevättä on, vaikka lunta välillä tuleekin.

Haaveilen vesille pääsystä

Friidu pelkää, että lankku romahtaa hänen allaan tai että just,
kun hän on lankulla, lähden ryntäämään ja tasapaino menee

Tässä yksi kiipeilyklippi, puussa oli kottarainen. En vaan saa mennä korkealle.


Tänään aamulla friidu hikeentyi, kun otin pienen mutakylvyn, heh. Rentukat kukki niin nätisti, että piti ihailla.



Mökille olisi kiva päästä, mutta just, kun tulee hyvät kelit, amatööreillä on muuta menoa. Nautitaan silti keväästä.

Tässä vielä kuva, kun olen pyykkikorissa. Menen aina koriin, kun siihen laitetaan puhtaita pyykkejä. Eikö se ole kissan toimenkuvaan kuuluva duuni?


Riehakasta viikonloppua!
T. Dali

lauantai 6. toukokuuta 2017

Dali törmää käärmeisiin

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Heti ensimmäiseksi tämä klippi, joka edustaa jännittävintä hetkeä tämän viikon mökkikeikalla. Katsokaa tarkkaan. Hyppään mustikanvarpujen seassa pari loikkaa ja kun pysähdyn katselemaan, suoraan nenäni alla on mytyssä kaksi rantakäärmettä paistattelemassa päivää pienenssä aurinkoisessa kohdassa. Oikein suurella ruudulla ne voisi erottaa tästä klipistä, mutta niistä ei ole mitään kunnon kuvaa, koska heti, kun friidulle valkeni, mitä tuijotan, kuvaus loppui siihen. Alkoi kauhea kiljuminen ja mut napattiin syliin ja vietiin toiseen päähän tonttia. Yritin joka ulkoilukeikalla päästä katsomaan paikkaa uudestaan, mutta ei päästetty, koska friidu oli nähnyt toisen käärmeistä siellä uudestaan. Kun vedet lämpenevät, käärmeet siirtyvät rantaan, joten eiköhän me vielä tavata. Ne eivät ole onneksi myrkyllisiä, joten voin ottaa niiltä luulot pois. Niitä ei kuulemma saa tappaa, ovat rauhoitettuja, hinta 252 euroa. Friidu ei voi sietää rantakäärmeitä eikä siis mitään käärmeitä.


No sitten vähän vähemmän kauheisiin aiheisiin ja Veetikin voi tulla sieltä sängyn alta piilosta takaisin lukemaan. Meinaan oli tosi kivat kesäkelit mökillä. Amatöörit kävivät joka päivä järvessä, välillä ihan noin vain ilman saunaa. Olin koko ajan ulkotarhassa tai valjasulkoilussa tai sitten tuli sellainen uusi juttu, kun minut laitettiin 20 metriseen naruun kiinni pihalle ja kieputtelin sen narun sinne tänne ja sitä sitten irrotettiin. Mutta välillä sen kanssa sujui ihan hyvin ja pääsin liikkumaan omin päin ja seuraamaan amatöörien pihapuuhia.



Join vettä järvestä samalla, kun kahlasin vedessä. Vatsani on ollut tosi löysä (kokeiltiin taas tonnikalaa, mistä tykkään - ei kokeilla enää) ja friidu hermoili, meneekö se lopullisesti sekaisin järvivedestä. Söin myös tuoretta ruohoa melkein kuin lehmä laitumella. Siitäkään ei tullut vatsaongelmia, vaikka kaupan vehnänoraasta taannoin meni ihan sekaisin koko masu. Oli tosi kuuma välillä. Yritin viilentää itseäni kylmälaukussa, mutta tuli äkkilähtö.


En ole hyppinyt keittiön pöydälle tai työtasolle aiemmin, mutta nyt yhtäkkiä hiffasin, että se on kivaa. Hyppäsin viikon aikana ainakin yli 100 kertaa keittiön työtasolle ja amatöörit alkoivat tosissaan hermostua. Sain mökille uuden nukkumapaikan ja amatöörien yllätykseksi se kelpasi. Tosi kiva peti. Parina aamuna herätin friidun jo ennen viittä päästämään minut ulkotarhaan ja muutenkin hiukan häiriköin aamuisin.

Mökillä on kiva ulkoilla, mutta välillä en millään osaa päättää, mihin suuntaan lähtisin.


Nyt ollaan taas stadissa ja tänään aamulenkillä sain taas pienen hiiren hyppysiini. Sitä iloa kestikin nanosekunnin, kun friidu kiskoi minut irti sieltä puskasta ja siinä rytäkässä hiiri pääsi pakoon. Oli silti ihana kevätaamu. Täällä on jo puissa vihreää ja kevät tuoksuu.


Kaupungissakin on taas ihan mukavaa. Ainakin lintuja on enemmän kuin mökillä ja ne typerykset ovat niin kesyjä, että saisin sata lintua kiinni koska tahansa, jos friidu ei olisi esteenä.

Tämä kuva on huhtikuussa otettu. Friidu tykkää tästä.

Kotona mun suosikkipaikkani on nykyisin tämä tuoli. Kissapimut (Siru, Missu, Tete ja muut), enkö olekin tässä aika seksikkään näköinen?
Velttoilu kuuluu päivän rutiineihin

Niin, ja aina tietysti valvon friidun tietsikkatouhuja. Siivoan myös kaappeja täällä, mutta siitä enemmän joku toinen kerta.

Vain minä olen meillä kuvauksellinen, kuten huomaatte
Perustin uuden KSP klubin ja ruippapehva-ajat ovat nyt virallisesti ohi. KSP = King Size Peffa. Klubiin on tullut mun ja friidun lisäksi jo muutama uusi jäsen.

Mukavaa viikonloppua, nautitaan auringonpaisteesta niin kauan kuin sitä tällä erää kestää. Patulle ja Ilelle erityisterkut! Ja Sir Patrickille vielä kerran onnittelut esimerkillisestä toiminnasta ell vastaanotolla.

T. Dali, KSP



torstai 13. huhtikuuta 2017

Hyvää päästäistä!

Tsau kissakamut ja ihmiset! Dali täällä.
🐣🐤🐣🐤🐣🐤🐣🐤🐣🐤🐣🐤
Samalla, kun toivotan teille Hyvää Päästäistä, tähyilen, josko sää paranisi ja sittenkin mentäisiin edes yhdeksi yöksi mökille. Räntäsade lakkasi, mutta koleaa on.


Miesamatööri palasi sukellusreissultaan kotiin ja kun avain rapsahti oveen, ryntäsin heti vastaan. Olipa tosi kiva, kun riehumiskaveri tuli takaisin. Vaikka ollaan me tosi hyvin friidunkin kanssa pärjätty kaksistaan. Meillä on ollut kaikkia kivoja leikkejä ja olen oppinutkin jotain, kuten pysähtymään, kun friidu sanoo "odota". No, en ihan aina, mutta enimmäkseen. Friidu vaan ei anna mun riehua samalla tavalla kuin miesamatööri, koska puren kuulemma liian kovaa.

Mulle ei oikein maistu ruoka ja friidu polttaa kohta päreensä, kun lappaa joka päivä ruokaa roskiin. Raakalihaa ei kuulemma anneta muutamaan viikkoon, kun on jo viikon annokset menneet lyhentämättöminä roskiin. Syön vähän yhtä märkäruokaa ja jonkin verran raksuja ja friidun tilaaman kokeiluerän makrilli- ja sardiinimärkäruuat upposivat hyvin, mutta niitä ei ollut kuin yksi purkki per maku. Friidu epäilee, että jos niitä tilataan 20 purkkia, ne eivät enää maistu. Pakasteseitäkin kokeiltiin ja söin pienen palan, mutta en sitten enempää. No, ei siinä seissä kyllä juurikaan energiaa tai ravinteita olisikaan. Kahdessa viikossa paino oli pysynyt melkein samana, 20 grammaa pudotusta. Mun kuulemma kuuluisi vielä kasvaa eikä kutistua. Herkkutikut ja Cosma snacksit kyllä maistuisivat, mutta niitä tippuu hyvin säännöstellysti.

Mämmiä olen saanut joka päivä puoli teelusikallista ja nyt pääsiäisenä saan kuulemma ruokalusikallisen, kun se on mulle vartavasten suunniteltua Axilur -mämmiä. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Friidu paljastaa teille, että mämmin sekaan on jauhettu yksi Axilur -tabletti ja saan kolmena päivänä tällaisen isomman mämmispesiaaliannoksen. Kattokaa videolta, kuinka hyvää se on. Friidu höpisee, että loppukuussa mennään Drive-in rokotukseen, jossa annetaan kolmeksi vuodeksi kolmoisrokotus ja ehkä otetaan myös rabiesrokotus. Sen takia syön Axilur -mämmiä. En tiedä, mitä rokotus tarkoittaa, mutta varmaan se selviää. Olisikohan se joku Drive-in-hespurkeri, jossa mulle tilataan kolmikerroshiirulainen rabumausteella?



Tänne rantaan on tullut hirveästi isoja vesilintuja pesimään. Friidu ei päästä minua niiden lähellekään, vaikka kuinka kiskon. Näin ensimmäisen kerran elämässäni sorsan ihan läheltä ja jäätiin katsomaan tätä tosi-TV:tä ainakin vartiksi. Ottaa niin päästä, kun friidu pitää valjaat tiukalla just nyt, kun kaikki paikat on täynnä upeita lintuja.



Tänään aamulla tuli räntää ja amatöörit arvelivat, että käännyn alaovelta takaisin sisälle, kun tajuan, kuinka kurja keli on. No, minua ei räntäsade haittaa ja niin me paineltiin friidun kanssa rantaan ja 40 minuutin kuluttua litimärkä friidu halusi kotiin, joten suostuin lähtemään.


Viettäkää kissakamut ja kotiväki mukava pääsiäinen ja jos keli on kolea, pysykää sisällä ja lukekaa vaikka minun blogejani. Tässä näitä pääsiäistervehdyksiä vielä.

Nyt just paistaa aurinko ja parvekkeella on mukavan lämmintä

Saan koskea vain pajunkissaan, mutta en noihin keltaisiin kukkiin ollenkaan.
Hyvää Päästäistä!
T. Dali

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Dalin mökkiextra

Tsau kissakamut ja ihmiset! Dali täällä!

Toivottavasti teillä on ollut kiva viikonloppu. Mulla ainakin oli tänään tosi kivaa, koska pääsin mökillä käymään ja siellä oli UPEA keli.

Tajusin heti aamulla, että jotain erikoista tapahtuu ja menin varmuuden vuoksi odottamaan pikkueteiseen, jossa amatöörien ulkokengät olivat jo valmiina. Asetuin kenkien päälle, jotta varmasti huomaisivat ottaa minut mukaan. Vihdoin sitten tuli ilmoitus, että menossa ollaan ja kipitin vauhdikkaasti kuljetuskoppaan.




Mökillä pääsin heti tarhaan. Ruokakaan ei maistunut, kun oli niin kivaa. Mentiin friidun kanssa valjasulkoilemaan ja sen jälkeen olin ainakin pari tuntia tarhassa. Tuli kiipeiltyä aika paljon puissa. Käytiin toisen kerran pienet valjasulkoilut ennen lähtöä, kun friidu toivoi, että olisin pissannut ulos. Odotin kuitenkin niin kauan, että päästiin takaisin sisälle ja ryntäsin jalat sutien heti laatikolle. No, friidu on sopeutuvainen ja sanoi, että hyvä kuitenkin, että tein pissat ennen kotimatkaa niin ei tarvitse pidätellä puoltatoista tuntia. Friidu otti kuvia ja näistä ainakin pari on mun mielestäni tosi kivoja. Katselkaapa niitä.


Tsekkaan vaan vähän laajemmin, että kaikki on kunnossa talven jälkeen

Amatööri menee jäälle, kestääköhän se?

Mun sulka oli tallella ja sohin sitä vähän aikaa. Ylähylly on hyvä mesta lojua.
Timantteja turkissa
Friiduamatööri tykkää tästä kuvasta
Terkut Dali, turkinulkoiluttaja

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Dali seuraa varjoa, siivouspäivä ja oodi kissalle

Tsau kissakamut ja ihmiset! Dali täällä.

Tällä viikolla on ollut hienoja ulkoilusäitä paitsi tänään, kun satoi kaatamalla, mutta täällä olikin siivouspäivä.

Valvoin tota siivoushommaa aluksi tähystyspaikaltani, mutta sitten oli mentävä mukaan.


Valvontatehtävissä
Mun siivoustöihin kuuluu juosta ympäri kämppää yläkerasta alakertaan niin kovaa kuin kintuistani pääsen, myös sohvien ja tuolien selustoja pitkin. Lisäksi pöllyytän matot kasaan ja juoksen mopin perässä niin, että märkään lattiaan jää kiva tassukuvio.

Näihin pitää palauttaa uusi karvakuorrutus.

En kyllä ole imurin päällä silloin, kun se käy, vaikka en imureita pelkääkään.
Lopuksi aina pöyhin sohvatyynyt viralliseen järjestykseen ja autan puhtaiden lakanoiden vaihtamisessa.

Olen ihan puhki, siivouspäivät käyvät kuntosalikeikasta!
Tässä oli niin ihanan lämmin aurinkoinen aamu. Juoksin friidun varjon perässä ja nautin auringosta.



Vahtaan variksia
Tässä yksi aurinkoinen aamupäivä Arabianrannassa mies istui penkillä ja juoksin häntä moikkaamaan. Mies silitti ja rapsutteli ja kysyi friidulta, tunteeko friidu Pablo Nerudan runon kissoista. Minä tietty tiesin runon, mutta en muistanut mitään sanoja siitä. Piti ihan käydä netistä kertaamassa ja koska Oodi kissalle -runo on hieno kuin mikä, laitan sen tähän blogin loppuun. Neruda on tajunnut sentään jotain kissan syvimmästä olemuksesta - toisin kuin nämä amatöörit. Tekisi hyvää Veetinkin lukea, kun luulee olevansa runouden mestari.

Rentoa viikonloppua, kissakamut! Ja hyvää St. Patrick's Daytä veljelleni Sir Patrickille (joka syö mämmiä, yök). Upeat brittileidit Missu ja Tetekin näyttävät asettuneen viikonlopun viettoon.

T. Dali
**************
Pablo Neruda
OODI KISSALLE

Eläimistä tuli
susia,
millä liikaa häntää, millä iso
murheellinen pää.
Vähä vähältä ne alkoivat sopeutua,
kävivät maisemaan taloksi,
saivat täpliä, somistuivat,
joku lensi.

Kissa,
kissa yksin
ilmaantui valmiina
ja ylpeänä:
se oli heti syntyjään täydellinen,
kulki yksin ja tiesi mitä tahtoi.

Ihminen haluaisi olla kala tai lintu,
käärme saisi mielellään siivet,
koira on pelkkä vikaan mennyt leijona,
insinööri soisi olevansa runoilija,
kärpänen kokee lentää kuin pääskynen,
runoilija yrittää matkia kärpästä,
mutta kissa
haluaa olla vain kissa
ja yhtä kissaa se on
hännästä viiksiin,
harmaasta aavistuksesta elävään hiireen,
yön pimeydestä kultaisiin silmiin.

Ei ole sen veroista
ykseyttä,
ei kuu eikä kukka
ole rakennettu
niin hyvin:
se on niin yksi kappale
kuin aurinko tai topaasi
ja sen joustava ääriviiva
on siro ja luja
kuin laivan keula.
Sen keltaisista silmistä
jää yksi ainut
viiru
johon lentävät yön kolikot.

Oi pikkuinen
keisari ilman keisarikuntaa,
isänmaaton valloittaja,
salongin pieni tiikeri
eroottisten taivaskattojen
lemmensulttaani,
sinä komennat myrskyssä
rakkauden tuulta
kun liikut
ja painat
maata vasten
neljä herkkää jalkaa,
nuuhkit,
epäilet kaikkea
mitä maa kantaa päällään,
sillä kaikki on saastaista
kissan tahrattomalle käpälälle.

Oi huoneiston joutilas
peto, yön röyhkeä
käpälänjälki,
laiska, jäntevä
ja etäinen,
syöverinsyvä kolli,
asumusten
salainen poliisi,
jonkin
kadonneen sametin
tunnusmerkki,
varmaankaan
et ole lajina
arvoitus,
kaiketi et ole mysteerio,
kaikki sinut tuntevat; kuulut
ihan tavallisimpaan talonväkeen,
kaiketi kaikki luulevat niin,
kaikki luulevat olevansa
kissansa isäntiä,
omistajia, kissan
enoja, kavereita,
virkaveljiä,
oppilaita tai ystäviä.

Minä en.
Minä luulen toisin.
Minä en tunne kissaa.
Minulle on tuttua monenmoinen, elämä
ja sen arkipelaagi,
meri ja kaupungin laskemattomuus,
kasvitiede,
naiset ja niiden kummat salat,
matematiikan kertotaulut ja miinukset,
maan vulkaaniset suppilot,
palokuntalaisten palkitsematon hyvyys,
pappien sinertävä atavismi,
mutta kissasta minä en saa selvää.
Minun järkeni liukastuu sen välinpitämättömyyteen,
sen silmissä on kultaiset numerot.
*********




perjantai 24. helmikuuta 2017

Talvi tuli takaisin ja amatöörit aikovat häipyä!

Tsau! Dali täällä.

Nyt alkaa selvitä katastrofin koko laajuus. Kuulin, kun friiduamatööri nyyhki ääneen, että on ihan kamalaa, kun eivät ole juhlimassa mun yksivuotissynttäreitä. Ihan kyllä kaiken huippu. Ei voi käsittää, miksi tällaiset tyypit ottavat kissan, jos ne eivät muka voi olla paikalla, kun kissa täyttää vuoden. Jos oikein ymmärsin, niin ne menevät johonkin kuuppaan? Miten kaksi noin valtavaa ihmistä voi mahtua kuuppaan ja miksi ne haluaa olla siinä yökaupalla? Vaikea keksiä, miten tällainen voidaan minulle ikinä hyvittää. Hoitopaikassa saan varmasti ainakin katkarapuja synttäripäivänä ja muutenkin hyvää hoitoa, joten viihdyn kyllä, olkoot poissa. Toivottavasti siihen uuteen eläinsuojelulakiin tulee pykälä, että kissanomistajien pitää olla paikalla ja järjestää syntymäpäiväjuhlat, kun kissa täyttää vuoden.

Talvi tuli takaisin. Tykkään lumesta eikä räntäsadekaan haittaa. Tässä yks päivä tuli räntää ihan sakeanaan ja friidu epäili, että meidän ulkolenkki jää alle minuutin mittaiseksi. Puolen tunnin kuluttua minut raahattiin väkisin sisälle, olin ihan litimärkä ja friidu myös. Tässä pieni videoklippi, kun multa putos tuonne kivikasaan jotain (näin friidu ainakin vitsailee, tyhmää).


Sitten on ollut upeita, aurinkoisia ulkoilusäitä. Olen ryntäillyt joka puuhun, jahdannut tinttejä, pörhistellyt koirille ja juossut hirveää vauhtia pitkin rantapusikoita. Kauhean liukasta eikä friidu ole meinannut pysyä perässä. Tässä videolla olevassa puussa käyn melkein päivittäin ja sitten minulla on muutama muu puu, joihin yleensä myös kiipeän. Ryntäsin yhteen puuhun liian korkealle, kun friidu ei ehtinyt pysäyttää. Oma vika, että alkoi kiskoa minua sieltä alas ja sai puunroskat silmiinsä, kun tarrasin kiinni neljällä raajalla puun pintaan. Roskat on kuulemma edelleen toisessa silmässä, vaikka friidu on yrittänyt huuhtoa silmätipoilla monta kertaa.


Torstaiaamuna lunta oli tosi paljon. Kinoksissa friidua jopa polviin asti. Ryntäsin silti läpi hankien tuonne rantaan ja kun lumen alla oli peilikirkas jää, friidulta meni liukastelun takia kuvaamiset vähän pipariksi, mutta kyllä tuosta jotain näkee. Heh.


Vielä muutama kännykkäkamerakuva rannasta, joka on taas aika talvinen. Joka lenkillä tulee vähintään yksi ohikulkija juttelemaan friidun kanssa ja ihailemaan minun touhujani. Ansaittua huomiota, tottkai. Onneksi kukaan ei ole osunut paikalle, kun olen tälläkin viikolla käynyt pari kertaa pissalla ja tehnyt parit kakat ulos (friidu korjaa kakat koirapussiin).

Mun päästä kasvaa koivuja :)

Veetin peffa on kyl lilliputtitasoa tähän verrattuna.

Odotan tässä kärsivällisesti variksia, ne käyvät tonkimassa näitä roskiksia.
Kotona kyylään usein ikkunasta naapureiden touhuja. Ai niin, olen ollut pari kertaa kiipeilypuussa jonkin aikaa, kun friidu laittoi siihen yhden pajunkissaoksan törröttämään ja sitä on kiva sohia sieltä yläpedistä käsin.

Ai tuokin tuolla menee vasta näin myöhään töihin...
Pajunkissan takia mä vaan täällä olen, EN MUUTEN!

Juoksen turkki putkella ainakin sata kertaa päivässä portaita, koska joka risahdus on käytävä tarkistamassa ylä- ja alakerrassa, ettei vaan mene mitään tärkeää ohi. Alaspäin mennessä kuuluu kauhea töminä. Friidu pelkää, että naapurit häiriintyy.

Alakerrasta kuului ruokakupin ääni, äkkiä katsomaan!


Voikaa hyvin, kissakamut ja henkilöstö.  Ai niin, painan 5,5 kg, viikkopunnitus oli tänään.

T. Dali, edesvastuuttomien amatöörien fiksu lemmikki, kohta 1 vuotta

perjantai 10. helmikuuta 2017

Pakkasta yli 10 astetta - ei haittaa!

Tsau! Dali täällä.

Toivottavasti pakkasesta ei ole ollut kissakamuille haittaa. Minä olen ulkoillut oikein kunnolla tällä viikolla neljänä päivänä. Maantaina pääsin vain parvekkeelle. Ollaan friidun kanssa menty tonne rantaan, missä aurinko on jo lämmittänyt ihan selvästi. Pientä kevään tuntua, kun linnut laulaa niin houkuttelevasti.

Friidu on supernolo. Hän ottaa koko ajan videoita, kun juoksen ulkona ja höpisee niihin juttuja, joita saa hävetä silmät päästään. Eikä mitään kontrollia, mitä tänne blogiin postataan. Tilannehan on se, että me ollaan kaksistaan ja hän selostaa mulle ääneen koko ajan jotain ihan kuin ymmärtäisin. Friidu ei siis vieläkään tajua, että olen KISSA ja ymmärrän juttuja vain, jos satun olemaan sillä tuulella. Esimerkiksi tossa yhdessä klipissä hän selostaa mulle, että tuossa on silta. Öööö...siis silta...pitäisikö kissaa jotenkin kiinnostaa? Ja sitten heti perään jotain niin tyhmää...niin tosi tyhmää. Toivottavasti Patrick -broidi eikä etenkään Veeti näe tätä. Ottakaa edes äänet pois.



Tätä klippiä sen sijaan saa katsella kuka tahansa, koska olen huipulla.


Tässä muuten viimeistään kannattaa laittaa äänet takaisin päälle. On tosi keväinen fiilis ja linnut laulaa niin, että suu vettyy.


Aika paljon on FB:ssä ollut hampaisiin liittyvää kommentointia. Jos minun hampaissa on plakkia tai hammaskiveä tai sitä kauheaa syöpymätautia, niin ei se ainakaan hoidon puutteesta johdu. Annan friidun nykyisin jo aika hyvin pestä hampaat joka ilta ja syön muutaman hammasraksun joka päivä. Syömisestä tuli mieleen, että friidu tilasi netistä ainakin 50 purkkia lempiruokiani, Cosman ja Applawsin kana-katkarapusekoitusta. Harmin paikka, että niitä on ainakin 47 purkkia jäljellä, koska kyllästyin niihin just maanantaina.

Jotain muuta safkaa, please!


Täytin muuten viime maanantaina 11 kuukautta. Sattumalta kuulin, kun friidu selosti miesamatöörille, että kun ensi kuussa täytän vuoden, amatöörit juhlii sitä mun kanssa jo loppukuusta etukäteen. Kiva kuulla, mutta mitä ihmettä tämäkin nyt taas on? Jos ne suunnittelee menevänsä johonkin, niin asetun portaille esteeksi tällä tavalla.

Tästä ette kyllä mihinkään kulje!

Kohta kelit lämpenee. Pääsisipä mökille katsomaan, onko ulkotarha kunnossa talven jäljiltä.

Aika huvittavaa. Veeti the Isopeffa (siis se yksi hyvä brittikissatyyppi) luulee, että aion presidentiksi, kun kuittasin hänelle, että pystyn pyydystämään 10 kilon hauen ja syömään sen ja laitoin terveisiin Dali D. Trump...etti. Veetille on niin helppo syöttää kaikkia höhläjuttuja. Ei kai kissasta nyt voi presidentti tulla, vai voiko sittenkin?

Ai niin, yksi Ada -brittikissapimu on kiinnostunut musta FB:ssä. Sitä se kevät teettää - pimut alkaa piirittää peräkammarin poikaa.

Mukavaa viikonloppua!
T. Dali






lauantai 4. helmikuuta 2017

Amatöörien uskottavuus koetuksella - ihmeiden aika ei ole ohi

Tsau, Dali täällä. Toivottavasti kissakamujen ruokakupit on täynnä herkkuja.

Muistatteko sen mun uuden kiipeilypuun, joka hankittiin joulukuussa ja johon en ole kertaakaan kiivennyt? No, amatööreille tuli kylään yksi kiva pariskunta, jota he eivät olleet tavanneet aikoihin ennen kuin nyt sitten sattumalta matkailumessuilla. Ne tykkäävät kissoista (kuulemma jostain syystä myös koirista) ja etenkin ne tykkäävät musta. Toisaalta, kuka nyt ei musta tykkäisi? Ai juu, siis asiaan. Amatöörit esittelivät kämppäänsä vieraille ja kaikki ihailivat kookasta, uutuuttaan kiiltelevää kiipeilypuuta ja taas kerran kauhea päivittely, että on se kumma, että noin hieno puu ei katille kelpaa. Friidu sanoi laittavansa puun vuoden kuluttua myyntiin, jos se on edelleen käyttämättä. No, siinä ne sitten istuivat ja juttelivat olohuoneessa. Päätin nolata amatöörit ja kiipesin oma-aloitteisesti ensimmäistä kertaa elämässäni vauhdikkaasti tolppaa pitkin kiipeilypuun ensimmäiselle tasanteelle vetelään petiin ja rojahdin siihen nukkumaan aika pitkäksikin aikaa. Ihan sen näköisenä, kuin olisin siinä joka päivä. Vieraat varmaan ihmettelivät, mitä amatöörit oikein sekoilevat. Heh, oli hauska katsella amatöörien ällistyneitä ilmeitä.  Friidun piti oikein ojentaa kukkakimppu mulle ihmeen kunniaksi. No, vieraiden lähdettyä en kyllä ole vilkaissutkaan puuhun päin.

Eka kerta kiipeilypuussa oma-aloitteisesti - tuli oikein kukkapuska siitä hyvästä

Onneksi se vatsatauti meni ohi ja nyt vatsa taas toimii. Mutta sellaisen kakkajutun kerron kuitenkin, että yks aamu lähdettiin ulos ennen kuin olin ehtinyt käydä laatikolla. Oltiin aika kauan ensiksi tuolla rannassa, missä loikin ja juoksin ihan hirveästi (videoklippi alla) ja sen jälkeen paineltiin vielä lintujen perässä pitkin pihaa. Oli sitten pakko tehdä kakat ensimmäistä kertaa elämässä ulos puskan juureen enkä saanut edes kuoppaa kaivettua. Mutta friidupa olikin varautunut tilanteeseen ja sillä oli joku muovipussi mukana, mihin ne pökäleet korjattiin salamannopeasti ja vietiin roskiin. Katselin ympärilleni eikä mun mielestä kukaan nähnyt, koska oli vähän noloa, kun friidu on mainostanut joka suuntaan, että en edes osaa tehdä tarpeitani muualle kuin laatikkoon.

On ollut hyvät ulkoilukelit ja kaislikossa on suhissut, kun ollaan friidun kanssa paineltu rantajäätä pitkin ja peloteltu koiria.


Salainen agenttitehtäväni jatkuu. Tällä kertaa etsin pitävää todistusaineistoa siitä, että rannassa on harjoitettu epäilyttävää toimintaa. Puun alle on ihan varmasti kätketty saalis tai ainakin siellä on ollut hiiri.


Miesamatööri on muuten siitä kiva, että se laittaa joka ilta robofisut altaaseen eikä välitä, vaikka vesi roiskuu rapatessa. Olen saanut jo kaksi fisua kolmesta rikki, joten niitä kai tilataan lisää, koska korjaaminen ei onnistu.

Kuten huomaatte, olen opetellut puhumaan. Vähän epäselvää mongerrusta tämä vielä on, mutta eiköhän se tästä parane.  Friidukin on vihdoin tajunnut, että Windows -laitteilla ei ole tulevaisuutta ja hankkinut Anroid -tabletin ja nyt saa googlekaupasta ladattua vaikka mitä ohjelmia, joilla kissankin voi opettaa puheliaaksi.

Patrick broidi on brittikissasivuilla ilmoittanut etsivänsä tyttöystävää oikein vaaleanpunaisen hehkutusvideon kanssa ihan kunnon Tindertyyliin. Koska olemme kuin kaksoset, pelkään, että kaikki pimut ryntäävätkin ottamaan erehdyksessä minuun yhteyttä ja piti kiireesti laittaa juutuuppiin tällainen ilmoitus.



Mukavaa viikonloppua!
T. Dali, peräkamarin poika

maanantai 9. tammikuuta 2017

Ulos umpihankeen ja taidetta tsiigaamaan!

Tsau! Dali täällä.

Vihdoin sopiva lämpötila ja lunta. Ihanaa. Oltiin eilen ja tänään kumpanakin päivänä melkein tunti ulkona. Miesamatööri oli eilen messissä ja avusti videoiden ottamisessa. Tänään olisi voinut olla kauemminkin, mutta poikkeuksellisesti pyysin sisälle ja ryntäsin tyhjentämään kaikki ruokakupit ja niihin lisätyt täydennyksetkin. Kiljuva nälkä. Minulle tuo umpihanki on aika mieluinen, koska olen tällainen omien polkujen kulkija. Laitan parit videoklipit, niin näette, kuinka aukaisen friidulle latua umpihankeen - kas, kun hänen on narun päässä kuljettava sinne, mihin minä kiskon.





Muuten, yksi rantaan hiihtämään menossa ollut rouva tuli silittelemään minua. Olin juuri ollut pusikossa vaanimassa lintuja ja sen vuoksi vähän tohkeissani, joten taisin jossakin kohtaa pikkuisen näykkäistä rouvan kättä. Rouvalla on itsellä kissa ja oli kuulemma nähnyt FB postauksiani.

Käytiin taas ihailemassa yhtä taideteosta Arabianrannassa. Näin lumessa se on tosi kaunis, mutta vähän paljas. Mielestäni siihen päälle sopisi pysyvästi kissa. Pylpyrät ovat siis metallia, ei mitään rantakiviä. Teos on nimeltään Taikakivet ja tekijä on Esa Vesmanen.


Taidekivien koristeena




Friiduamatööri otti pari tällaista akrobatiakuvaa, kun taiteilin hänen työpöytänsä ja sohvan käsinojan välimaastossa. No, friidu joutui itse menemään lattialle makaamaan, että sai nämä kuvat otettua. Siitä tuli tällainen pieni yhteinen jumppahetki ja friidu saikin päähänsä, että voisi elvyttää mökkikauden loputtua unohduksiin jääneen kotijumppansa ja opettaa minutkin jumppaamaan. Voi itku. Onneksi friidu saa joka kolmas minuutti päähänsä jotain älytöntä, mutta unohtaa ne samantien. Jos tässä nyt niin käy, että minun on alettava jollakin jumppamatolla notkumaan, postaan taatusti kuvia, jotta voitte arvioida, tarvitaanko täällä ammattiapua.


Pöydän ja sohvan välissä





















Katselen, kun friidu makaa lattialla selällään ja ottaa tätä kuvaa


Pysykää kanavalla!

T. Dali, tarpoja

torstai 15. joulukuuta 2016

Tsau! Dali täällä

Jos tykkäät, voit käydä peukuttamassa
Nyt olis aika tärkeä juttu. Nimittäin pitäisi voittaa tuo Royal Caninin kilpailu, että saisi vuoden safkat tai edes kuukauden safkat, koska amatöörit eivät anna mun saalistaa lintuja eikä hiiriä. Tiedossa on nälkävuosi ellei voittoa tule. Osallistuin kisaan tällä kuvalla ja jos tykkäätte, käykää äänestämässä. Yhden äänen per päivä saa antaa. RC:n sivut ovat aika kelvottomat, koska mun kuvaa joutuu etsimään satojen kuvien joukosta. Se on aika loppupäässä. Näyttäisi siltä (ei ole varmaa), että menemällä minun FB -sivuilla (@dalithesurrealcat) olevasta linkistä , kuvani tulee heti esille ja sitä voi peukuttaa siinä.

http://www.kissanvuosi.fi/kuvakisa/?kuva=491



Dali, the Pin-up!
Arvatkaa mitä? Minusta on tullut pin-up boy! Olen Brittikissakalenterin 2017 helmikuun komistus! Brittikissakalenteri on osa Brittiposti -lehden numeroa 4.

Brittiposti ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Lehden saa, kun liittyy Suomen Brittikissat Ry:n jäseneksi (www.brittikissat.fi). Kannattaa liittyä.

Uuden kiipeilypuun status ennallaan. Amatöörit purkivat puun ja laittoivat sen pariksi vuorokaudeksi pakkaseen tuulettumaan, koska FB:n brittikissasivuilta saatiin vinkki, että puussa saattaa olla joku haju, joka ei minua miellytä. No, puu tuotiin kieltämättä raikastuneena takaisin, mutta ei se kyllä kiinnosta yhtään. Tuossa kuvassa minut on nostettu puuhun ja just sattui tulemaan pari tinttiä parvekkeelle, niin viivyin peräti 10 minuuttia tuolla yläpedillä - ja sitten pois. Sen jälkeen en ole puussa käynyt.


Friidu on muuttanut ruokavaliotani niin, että saan joka päivä about 150 grammaa lihaa (possunlihaa tai broilerinsydämiä), yhden purkin/pussin märkäruokaa ja raksuja. Tarvittaessa märkäruokaa saa lisää, mutta yleensä nirsoilen niiden kanssa. Jos nirsoilen tosi paljon, saan palkkioksi enemmän lihaa. Lihatarjoilun syön aina salamana ja nuolen kupin kiiltäväksi.

Amatöörit lähtivät taas kerran lenkille ja kaupungille. Olin syönyt aamulla ja pitkän ulkolenkin jälkeen vaikka kuinka paljon . Silti pääsi vähän nälkä yllättämään ja piti syödä miesamatöörin lentokonetohvelit. Koska mulle on sanottu, että kaikki ruoka syödään ruokakupista eikä mitään makupaloja tiputella mistään keittiön pöydiltä, piti hirveällä työllä raahata ne tohvelit kaapista ensiksi tuonne bistron ruokapaikalle. Tänne tarvittaisiin yks anneberner purkamaan tätä amatöörien normiviidakkoa, niin omituisia juttuja noista turhista säännöistä syntyy. Noi reiät sit on mun hampaanjälkiä, heh.

Kun kerran on käsketty syödä kaikki ruoka ruokapaikalla...
Tässä ihan pieni otos mustarastaan jahtaamisesta. Meidän pihalla on oikeasti satoja lintuja ja käyn jahtaamassa niitä joka päivä. Linnut ovat liian kesyjä friiduamatöörin mielestä ja friidu pelkääkin koko ajan, että ei ole tarpeeksi valpas ja saan vielä jonkun saaliiksi.


Tästä eteenpäin laitan tuunattuja joulukuviani näytille. Joulun alla kaikki esitellään mun FB sivuilla (@dalithesurrealcat) vielä kootusti. Tämä kuva otettiin kännykällä tänään ja käskin friidun tehdä siitä vähän sellaista vanhanajan blingblingiä.

Mahtipontinen, eikö olekin?
Voikaa paksusti (näin joulun alla). Ainakin friidu on popsinut kaksi joulubuffettia ja voi jo nyt liian paksusti.

T. Dali, kesät talvet samat safkat