Brittikissa Dali kertoo surrealistisesta elämästään amatöörihenkilökunnan palveltavana eikä estä itseään käsittelemästä päivänpolttavia aiheita - kissan näkökulmasta tietenkin.
Toivottavasti teillä on ollut kiva viikonloppu. Mulla ainakin oli tänään tosi kivaa, koska pääsin mökillä käymään ja siellä oli UPEA keli.
Tajusin heti aamulla, että jotain erikoista tapahtuu ja menin varmuuden vuoksi odottamaan pikkueteiseen, jossa amatöörien ulkokengät olivat jo valmiina. Asetuin kenkien päälle, jotta varmasti huomaisivat ottaa minut mukaan. Vihdoin sitten tuli ilmoitus, että menossa ollaan ja kipitin vauhdikkaasti kuljetuskoppaan.
Mökillä pääsin heti tarhaan. Ruokakaan ei maistunut, kun oli niin kivaa. Mentiin friidun kanssa valjasulkoilemaan ja sen jälkeen olin ainakin pari tuntia tarhassa. Tuli kiipeiltyä aika paljon puissa. Käytiin toisen kerran pienet valjasulkoilut ennen lähtöä, kun friidu toivoi, että olisin pissannut ulos. Odotin kuitenkin niin kauan, että päästiin takaisin sisälle ja ryntäsin jalat sutien heti laatikolle. No, friidu on sopeutuvainen ja sanoi, että hyvä kuitenkin, että tein pissat ennen kotimatkaa niin ei tarvitse pidätellä puoltatoista tuntia. Friidu otti kuvia ja näistä ainakin pari on mun mielestäni tosi kivoja. Katselkaapa niitä.
Tsekkaan vaan vähän laajemmin, että kaikki on kunnossa talven jälkeen
Amatööri menee jäälle, kestääköhän se?
Mun sulka oli tallella ja sohin sitä vähän aikaa. Ylähylly on hyvä mesta lojua.
Vielä on Suomen 99. itsenäisyyspäivää reilu tunti jäljellä. Tärkeä päivä ja näinä levottomina aikoina erityisen tärkeä. Amatöörit olivat päivällä konsertissa Temppeliaukion kirkossa, mutta muuten ollaan kotoiltu. Täytin tänään 9 kuukautta ja olen saanut aika paljon herkkuja ja katkarapuja, mutta en mitään tavaraa. Olin ulkona 40 minuuttia kovassa pakkasessa ja sain siitä hirveästi virtaa juosta ympäri kämppää. Amatöörit yrittävät opettaa minut pois liiaksi käyneestä puremistavastani, mutta tänään oli hyvä päivä. Ehdin puraista parikin kertaa friidun kättä.
Katselin jonkin aikaa Linnan juhlia, mutta kyllästyin aika nopeasti. Kauniita pukuja oli naisilla paljon. Kummallisia ylilyöntejä myös näkyi, kuten punaiset korkkarit -pariskunta ja erään tulevan pääjohtajan vaimon syvä, melkein lattiaan ulottuva kaula-aukko. Siitä ei tosiaankaan näkynyt mitään nuorta kollia kiinnostavaa. Ja sitten oli tavanomainen määrä niitä kutsuvieraita, joiden puvut näyttivät siltä, että koko kangaspakka oli vain kiedottu ympärille. Mutta Jenni Haukio oli huipputyylikäs, kuten aina.
Valitsin nämä kuvat, jotka kissan kannalta olivat kiinnostavimmat: