lauantai 22. heinäkuuta 2017

Tsau kissuttimet ja kotiväki, Dali täällä.

Laitan kuvat eilisestä metsäretkestä Annalan puiston tammimetsään. Hieno paikka. Lopussa videokooste, johon Patun äiti ja Tyypin (@tyyppikisu) ja Ile -brittikissan palvelija Tua-Erica Carpelan-UusiÄijö lauloi taustamusan, kun nätisti pyysin. Kuulemma tekniikka on pilannut laadun ja laulu kuulostaa Tuan mielestä tässä ihan erilaiselta kuin oikeasti. Sellaista se on, kun tarvitaan monta teknistä vaihetta ennen kuin ääni on videokoosteella mukana. Mun mielestä tää on kuiteski superIHANA. Suurkiitos Tua, fanitan sua aina 💕

Taksikyyti


Jaa, mihin suuntaan sitten lähdetään?


Ai tänne, okei, koittakaa amatöörit pysyä perässä.


Katselen, juokserko hiiriä

Piilossa, ette löydä ikinä

Kukkuu, täällä mä oon, etsitte ihan väärästä paikasta

Ai mitä? Mä meen nyt tänne.

Kohta kiipeän

Nää on kivoimmat tässä kissojen hoplopissa

Tasapainoharjoitus ohi ja nyt vielä korvien lihaskuntoharjoitus


Tämä tammilehto on tosi kaunis, varjoisa ja viileä


Maitohorsmat, kelo, kallio, suklaakissa ... aah tätä ihanaa kesää



Ai mitä, en mä vielä halua pois


Ainakin hetken nuuskuttelen vielä...


Kaikki kiva loppuu aikanaan, viimeinen vilkaisu ympärille
Laita äänet päälle, taustamusa on superduper!


Tänään lähdetiin jo ennen kahdeksaa mökkiä kohti. Miesamatööri hiiltyi, että miten meillä voi AINA olla sata kassia, vaikka mökki pitäisi olla varustettu kaikella tarpeellisella. Ja miten yhden kissan takia voi olla tällainen määrä lisää kamaa. Sanoin miesamatöörille, että tyhmäkin ymmärtää, että pitää olla matkahäkki ja reppu, jossa ruokia, valjaita ja muuta rekvisiittaa. No, kieltämättä se vesikanisteri, jossa kuskataan stadin hanavettä pelkästään mua varten mökille, voi tuntua ylimääräiseltä. Noilla oli cooleri, kangaskylmälaukku vihanneksille, ruokakassi, kaksi pyykkikassia, kummallakin iso vaatekassi ja olkalaukut.

Ehdin jo valjasulkoilla ja nyt mouruan terassille, missä amatöörit lukee lehtiä. Siiryttiin saunan terassille ja mut laitettiin 20 metrin naruun. Pyydystin sisiliskon ja se otettiin pois, kun olin vähän aikaa sitä rääkännyt. Yks 13v vanha mustavalkoinen kissa tuli ohimennessään  veneellä häkissä  moikkaamaan, mutta minulla oli sen verran kiire sen sisiliskon kanssa, että en viitsinyt seurustella.

Tänne tulee maanantaina joku kovaääninen työmaa ja amatöörit pohtii, miten minut uskaltaa jättää mökille 3-4 tunniksi, kun käyvät Salossa kaupassa.

Hieno keli. Leppoisaa viikonloppua kaikille!

T. Dali, ja metsään haluan mennä nyt ja aina

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Kissavieraat kylässä Dalin mökillä

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Nyt on ollut tosi paljon meininkiä alkuviikosta mökillä. Eilen mun ykkösfani Patu ja hänen kotiväkensä ja heidän kissansa Ile ja Tyyppi tulivat aika kaukaa mun mökille kylään. Patu on kiva, kielitaitoinen nuorimies, joka fanittaa mua ihan kybällä ja tykkää kissoista. Sain Patulta keväällä fanipostiakin. Patun perheessä on laajalti tunnettu Ile -brittikissa ja superkuuluisa Tyyppi -kisu. Käykää FB:ssä tutustumassa suloisen ja niin mainion Tyypin elämään (@tyyppikisu). Minä fanitan Patua kans. No, voin mä sitä vavva Tyyppiäkin fanittaa, mutta Ilen kanssa meillä menee vielä jonkin aikaa ennen kuin meistä bestikset tulee. Nimittäin Ile on niin komea kolli (älkää kertoko Ilelle, ettei tuu leuhkaksi), että minun oli pakko puolustaa reviiriäni tuollaiselta kilpailijalta. Tyyppi sen sijaan sai melskata minun reviirilläni, koska sintti söpöläinen pöpöläinen on täysin vaaraton, melkein kuin pieni lelu. Mutta sitten se megamoka. Friidu, joka luulee harrastavansa valokuvaamista, oli unohtanut sekä järkkärinsä että sellaisen tosi hyvän pokkarinsa kotiin ja jouduttiin näistä harvinaisista kissavieraista ottamaan huonolaatuisia kännykkäkamerakuvia. Voi olla, että en ikinä lepy friidulle tästä emämunauksesta.

Tässä me fanit ollaan kuin parhaat bestikset. Patu on tosi hauskannäköinen nuori mies, mutta en halua hänen tunnistettavaa kuvaansa tässä julkistaa.

Minä ja Patu
Patu on muutenkin varsinainen kissakuiskaaja. Kun hän istahti sohvalle, mä menin hänen lähelleen ja eikö sieltä jostakin mun lelulaatikosta sännännyt Tyyppikin siihen heti säätämään.


Toi Tyyppi oli kyllä ihan mahdoton tenava. Oli kuin kotonaan, juoksi kaikki paikat ja olisi mennyt luukusta mun ulkotarhaankin, mutta siihen friidu pani onneksi stopin, kun ymmärtää sentään jotain kissan sielusta. Se tarha on MUN yksityisaluettani, edes amatöörit eivät saa tulla sinne. No, Tyyppi leikki mun leluilla, raapi mun puuta ja pomppi ja juoksi joka paikassa eikä sitä yhtään häirinnyt, vaikka aluksi vähän mulkoilin sitä. Amatöörit etenkin friidu olivat ihan lääpällään kummastakin kissasta. Kuulin friidun ihmettelevän, kun Ilen silkkisamettisatiiniturkista ei lähtenyt yhtään karvoja kun taas mun ympärillä leijuu koko ajan huoneiston pimentävä suklaakarvapölly. No, mun minkkiturkista lähtee vähän karvoja ja sillä sipuli. Vieraille näytettiin, miten mun turkkia imuroidaan ja sitä sitten ihmeteltiin suureen ääneen, kun kellahdin oikein selälleni nauttimaan imuroinnista. Friidu toivoi, että vieraat vahingossa unohtaisivat ottaa Tyypin mukaansa ja kieltämättä, olisin minäkin ehkä halunnut, että Tyyppi jää mun seuraksi. Oli se aika kiva ja oltais voitu vähän painia, kun olisi ollut enemmän aikaa tutustua.

Patu toi mulle fidget spinnerin ja pikkuisen otti päästä, kun Tyyppi leikki sen kanssa kuin tyhjää vaan. Tyyppi laitettiin näyttämään mulle, miten sillä leikitään. Hiukan noloa olla sintin koulutuksessa (Veeti, älä naura siellä, vatsapussis nyrjähtää). Patun perhe toi tuliaisiksi mulle vielä herkkutikun ja amatööreille tyylikkään vesikarahvin oikein superohutta lasia. Saa nähdä, mikä päivä mä pudotan sen lattialle. Amatöörit kiittävät tuliaisista.


Tässä me seurataan jo kimpassa uutta lelua


Ilen kanssa tutustuttiin nihkeästi ja murisin ja mau'uin Ilelle selväksi, että tämä on minun reviiriäni ja turha tulla noin ison ja komean kollin tänne määräilemään. Ihme kyllä, Ile uskoi heti ja siirtyi sohvan alle piiloon. Jouduin kuitenkin koko ajan vahtimaan joka suuntaan, että vieraat ei ala liikaa asettua mun reviirille.

Ile on upea brittikissa, jolla oikeasti on pitkät jalat - tässä vaan varuillaan matalana
Tässä me tehdään selväksi Ilen kanssa, kuka on tämän mökin King (minä tietty, jos ette heti tajunneet):


Amatöörit huokailivat ihastuksesta ja lässyttivät Tyypille joka käänteessä, tai ainakin friidu lässytti. Miesamatööri ihaili sivistyneesti. Friidu piteli Tyyppiä sylissä ja ihmetteli suuria korvia ja Tyypin siroutta. Höh, kai tuollainen vavva nyt on vielä söpö. Mä oon kyllä söpö kans, mutta amatöörit melkein unohti sen Tyyppiä ja Ileä ihailessaan.

Tyyppi naamioituu sohvaan

Aivan ihana! (friidun lisäys)
Tässä mä viestitän myös Tyypille, että tässä mökissä on vain yksi pomo ja se olen minä. Onneksi tyypin ilmeestä jo näkee, että se kunnioittaa mua kovasti ja kuuntelee korvat tarkkana, mitä minä sanon.
Kuules Tyyppi, kysy lupa jos meinaat tulla ton kynnyksen yli
Kissat toivat oman hiekkalaatikkonsa ja se laitettiin eteisen lattialle. Minä en ensiksi voinut käsittää, mikä toosa se oli, kun oli katto ja pohjalla jotain harmaata hiekkamurua. Minulla on avovessa, missä on pelletit. Kävin niiden laatikossa sisällä ällistelemässä ja kun tulin ulos, koko eteisen lattia oli täynnä kissanhiekkaa saman tien. Friidu kiitteli mielessään itseään, että oli keksinyt opettaa mut pellettivessan käyttäjäksi, kun siitä ei leviä mitään mihinkään. No, yks kaks pellettiä joskus, kun oikein kuopsutan. Ai niin, kävin tänään ekaa kertaa mökilläkin puskapissalla. Kaupungissahan olen jo käyttänyt ulkohuussia pitkään. Mökillä on ollut niin vaikea päättää, missä olisi sopiva paikka ulkohuussille.

Friidu pohti ääneen, että on se mukavaa, kun Dalin kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja näkee heitä myös livenä, kuten Patun perheen, Patrickin palvelijat, Niinan, Leenan ja Jatan. Fanitapaamisia saa tulla lisääkin friidun mielestä. Minä tietysti vähän stressaan, kun pitää puolustaa reviiriä, mutta friidu on maalaisjärkeillyt, että eivät eläimet luonnossakaan pumpulissa kasva ja pieni stressi joskus on vain hyväksi, niin pääsee turvallisesti sähisemään ja murisemaan, mitä kissan kuuluukin tosi paikan tullen osata tehdä.

Tässä vielä näyte siitä, että tyypin antama fidget spinner koulutus ei mennyt ihan hukkaan.



Kiitokset mukavasta iltapäivästä ja hienoista tuliaisista Patulle, Tualle ja Petelle ja Ilelle ja Tyypille (siis se sintti 😀).

T. Dali ja amatöörit

torstai 13. heinäkuuta 2017

Kesäisiä kissanpäiviä, sorsajahtia ja taidepakoilua

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä. Olin viikon mökillä ja nyt ollaan oltu stadissa kolme päivää. En olisi millään tullut mökiltä pois. Amatöörit joutuivat työntämään minut peffasta kuljetuskoppaan, vaikka normaalisti syöksyn sinne heti, kun koppa otetaan esille.

Kalastin linnunsulan järvestä ja toin sen friidulle. Ei muuten ollut mikään ihan helppo juttu.

Hei, tuolla on sulka!
Kannoin sulan suussani pitkin vaarallista lahotukkia, joka olisi voinut kellahtaa kumoon ja tiputtaa minut veteen.
Tasapainoilua sulka suussa
Tässä ojennan ylpeänä saaliin friidun jalkojen juureen. Vaarallinen tehtävä onnistuneesti suoritettu ja kehuja tulikin kovasti.
Ole hyvä friidu, tässä sulle hieno sulka.
Mökillä kiipesin kaatuneen lahopuun päälle keikkumaan aika korkealle ja ennen kuin friidu ehti estää, yritin hypätä sieltä toiseen lahopuuhun, joka olikin niin laho, että ote ei pitänyt ja putosin niin että mätkähti - onneksi jaloilleni, kun taluttimessa oli tarpeeksi periksiantavaa hihnaa. Tästä viisastuneena friidu tilasi viiden metrin hihnan, kun nykyinen on kolme metriä.

Hetki ennen tipahtamista

Dali the Tarzan

Olen vähän nirso. En suostu juomaan mökin porakaivovettä ja amatöörit miettivätkin, pitäisikö vesi viedä uudemman kerran laboratorioon testattavaksi, kun ei edes kissalle kelpaa. Unohtui tälle reissulle ottaa stadin vettä mukaan ihan minua varten. Mulle ei kyllä sitten kelvannut kaupasta ostettu pullotettu lähdevesikään, joten amatöörit pyysivät kyläilemään tulleita ystäviään eli mun hoitopaikan väkeä tuomaan pullossa kaupungin kraanavettä, jota heti joinkin innokkaasti. Niin, ja järvestä kyllä latkin vettä. Friidu mutisi jotain ylimääräisestä matokuurista, kun jouduin juomaan järvivettä janooni ennen kuin stadin kuriiri toi kunnon juomat.



Kaupunkiin oli sitten pakko palata. Pääsin siellä kuitenkin sorsastamaan ja jouduin lopuksi ärhentelemään friidulle, joka häiritsi keskittymistäni kuvaamalla koko ajan. Täällä on muuten törkeän paljon valkoposkihanhia, jotka käyvät raivon vallassa minun ja friidun  kimppuun, kun niillä on nyt poikaset. Pelätään niitä ja oikeasti ei mihinkään voi kohta mennä, kun hanhen kakkaa ja sulkia on nilkkoja myöten joka paikassa ja nurmikot on nyljetty pölyäviksi kaatopaikoiksi. Me inhotaan hanhia.


Pitkästä aikaa taidekierroskuva. Tosin yritän luimuttaa nopeasti tuon kammottavan tekeleen takaa ohi - ja huomatkaa, että hanhilla sentään on jotain taidetajua, kun kakkaavat teoksen päälle. Patsas esittää Katariina Saksilaista ja on Hannu Konttisen tekemä. Katariina Saksilainen oli Helsingin perustaneen Kustaa Vaasan ensimmäinen puoliso. Varmaan monet tykkäävät tuosta teoksesta, mutta friidun mielestä se sopisi paremmin punaisten lyhtyjen alueelle sisäänheittäjäksi, ja mä komppaan aina friidua.


Leppoisaa heinäkuun loppupuolta kaikille ja etenkin lomailijoille.

T. Dali, viileät kelit on mun juttu

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Dali käy kiipeilypuussa

Tsau! Dali täällä. Mukavan kolea tämä kesä täällä etelässä, mutta minä tykkään. Toivottavasti lomalaisille on kauniit säät, että saavat akut ladattua ja jaksavat sitten palvella kissojaan.

Olin viime viikon lomalla minäkin. Amatöörit häipyivät sadetta pitelemään Rankkaan, missä olikin rankkasadetta melkein joka päivä ainakin jonkin aikaa. Minä pääsin tuttuun hoitopaikkaan, josta raportoitiin amatööreille, että olin ollut kiltti, mutta vähän vaisu. Ruoka maistui ja uni, mutta eipä sitten juuri muuta. Friidu epäilee, että ihan kaikkia asioita ei amatööreille kerrota, koska tuskin olen hoitopaikassa hyppimättä keittiön pöydille, kun teen sitä kotonakin nykyään koko ajan. No, saan kuitenkin mennä sinne jatkossakin passattavaksi.

Friidu on kieltämättä aika ovela. Joudun kiipeämään kiipeilypuun ylätasanteelle muutaman kerran päivässä tsekkaamaan, onko siellä Cosma Snacks -herkku. Friidu laittaa herkun sinne pari kertaa päivässä niin, että en huomaa ja joudun monta kertaa turhaan kapuamaan ylös tarkistamaan, onko sinne laitettu mitään. Välillä jään sinne istuskelemaan vähän pidemmäksi aikaa, mutta kertaakaan en ole niissä lötköpesissä vielä nukkunut. Kiipeilypuu on ollut yli puoli vuotta täällä enkä vilkaisisikaan sinne päinkään ellei pitäisi tarkastaa ne Cosma Snacksit.


Pari minuuttia täällä korkeuksissa riittää hyvin.

Täällä on ihan tylsää.

Minulla on myös tällainen typerä vauvojen lelu, jonka kanssa en leiki, mutta sen sisälle amatöörit laittavat kerran päivässä vähän hammasraksuja ja sydänraksuja, jotka ovat suurta herkkuani. Kova työ ronkkia ne pois sieltä. Odotan tässä, että herkut laitetaan leluun.

TYHJÄ. Missä raksut viipyvät!!!
Friidu tykkää ottaa kännykällä ulkona tällaisia istumakuvia, kun pysähdyn maisemia katselemaan ja suunnittelemaan seuraavaa ryntäilyä.

Tämä on mökiltä parin viikon takaa, odotan sudareita

Nätti ruusu, menin aamulla pissalle tähän puskaan...lannoitetta kaipasi.
Friidu tykkää tuunata kissapotretteja ja niitä on tässä iso liuta. Koittakaa kestää. Poseerasin friidun mieliksi pitkään ja hartaasti, mutta valaistus oli sen verran kehno, että suurin osa kuvista meni pilalle.





Mukavaa viikkoa kissakamut ja ihmiset. Jos olette lomalla, nauttikaa auringosta ja ottakaa sateestakin ilo irti. Sateella kissa (paitsi megapeffaiset, kuten Veeti) voi säntäillä kotona huoneesta toiseen ja huonekalujen päältä niin kovaa kuin pystyy. Se on kivaa.

T. Dali

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä. Kaunista ja virkistävää juhannusta kaikille!

Oltiin vielä alkuviikolla mökillä ja sitten piti taas tulla stadiin, missä oli kämppä niin kuuma, että mut piti viilentää kylmään veteen kastetulla rätillä. Ja mun kissakamulle Veetille tiedoksi, että ihan turha sitten vetää mitään läppää tän rätin väristä. Se pukee mua, koska suklaa ja pinkki sopii yhteen, kysy vaikka Diorilta, jos et muuten usko.


Oon muuten saalistanut ainakin sata tai kolme sudaria. Tässä todistusaineistoa yhdestä saaliista. En syö niitä, saalistan vain ja loikkaan tosi korkealle niiden perässä.



Tein pienen kierroksen veneellä mökillä. 😁 Ai, olisiko pitänyt soutaa? Luulin, että tällainen kierros riittää. No, ehkä joku kerta soudan myös.





Niin ja sitten kävin kylvettämässä häntäni järvessä ja vähän tassuja ja vatsaa myös.




Mulle tuli Zooplussan ruokapaketti ja autoin purkamisessa. Kauheasti safkaa, josta voin taas lakata tykkäämästä. Sitä paitsi, näiden ruokapussien päällä on kiva makoilla. Mutta sitten hiipi kylmäävä epäily. Kuulin, kun friidu sanoi, että tosi hyvä, että Zooplussan paketti tulikin näin nopeasti, että saadaan minun lempiruokia pakattua mukaan. Pakattua mihin??? Mökillä on jo ruokaa. Kääk. Epäilen, että amatöörit aikoo taas häipyä johonkin ja ilmeisesti ottaa evääksi mun safkat. Se olisi kyllä kaiken huippu ja mihin minut sitten laitettaisiin nälkää näkemään? Tänne avattiin jo tollainen pieni matkalaukku eikä siihen ainakaan vielä ole pakattu mitään minun tavaroitani. No ei kyllä mun ruokiakaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, ne tekee rankan maihinnousun. Mitä ihmettä sekin taas on ja miksei ne viihdy mun kanssa? Johtuukohan se siitä, että mun peffassa oli kiinni iso punkki ja ilmeisesti mun turkista oli siirtynyt friidun kaulalle pieni punkinsintti kävelemään?

Mutta jippii, kuulin, että ajellaan vielä illalla mökille, kun juhannusruuhka on vähän rauhoittunut.

Hillittyä juhannuksenviettoa kaikille kissakamuille! Älkää latkiko mistään lasista vahingossa viinaa eikä tehdä temppuja veden äärellä.

T. Dali

Nämä on mun ruokia, ette syö ettekä vie niitä mihinkään Rankkaan.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Uimapukuun rakastunut

Tsau kissat ja ihmiset, Dali täällä! Leppoisaa kesäviikonloppua kaikille.

 Täällä mökillä on ollut tänään aurinkoista ja liian kuuma mulle. Onneksi ulkotarha on varjossa. Oltiin valjasulkoilemassa ja saalistin niin monta sudenkorentoa, että lopuksi lysähdin maahan makamaan ja läähätin. Kielot kukkivat vielä ja niiden seassa on kiva viilettää.

Huh, läkähdyn!

Sudenkorento, täältä tullaan!

Tykkään kieloista.

Friidu on tilannut verkkokaupasta uuden uikkarin 7 eurolla uimahallikäyttöön. Uikkari on kuulemma täsmälleen sopiva ja paras ever. Friidu oli ripustanut sen uimahallikäynnin jälkeen saunan lauteelle kuivumaan. En ylensä oleile saunassa, mutta uikkari on niin ihana, että oli pakko mennä poski sitä vasten nukkumaan päikkärit. Friidu kertoi, että oli tullut ihan tippa linssiin, kun olin ollut kuulemma niin suloinen nukkumassa uikkarin kanssa. Ei nyt kannataisi vetää ylisuuria johtopäätöksiä. Pinta tuntui viileältä ja tuoksui vielä kloorilta, joten ei tässä mitään friidun kissaa sen enempää esitetä.

Friidun uikkarit on NIIN ihanat!

En ole tainnut aiemmin mainita, että osallistun siivoushommiin enkä pelkää isoa imuria enkä rikkaimureita. Olen käynyt amatöörien jokaisessa kaapissa stadissa ja mökillä tutkimassa ja muutamassa niistä voisi kyllä siivota ja poistaa tarpeetonta kamaa, jotta mahtuisin niihin paremmin.

Anna. kun mä imuroin, osaan kyllä.
x
Miksiköhän nää kamat on aina kaapissa eikä käytössä?

Pitäisi siivota, että mahdun.

Kukkuu!
Pari vähän vanhempaa ilmeilykuvaa:

Pentuna irvistin näin...



...ja nyt näin, huomaa tuplahampaat!

Kesäkuussa tuli vuosi siitä, kun muutin asumaan amatöörien kanssa. Olen saanut ne koulutettua joten kuten, mutta vielä on töitä tehtävä. Tämä vauvakuva on ajalta ennen amatöörejä kasvattaja Satu Petäjän kotoa.

Ihan vauvana tässä

Olen jo vuoden asunut amatöörien kanssa, totiseksi vetää.
No, rehellisesti sanoen, on mulla ihan kohtalaisesti vuosi mennyt täällä. Ainakin minua hemmotellaan. Mutta en pääse vapaasti ulos enkä parvekkeelle enkä saa saalistaa hiiriä tai lintuja. Ja kynsiä leikataan. No saan sentään aika usein vaania sorsia.


Veetille tiedoksi, että olisin saanut kaikki viisi sorsaa kiinni, mutta annoin niiden säälistä olla.

T. Dali, luontoystävällinen kissa