Heti ensimmäiseksi tämä klippi, joka edustaa jännittävintä hetkeä tämän viikon mökkikeikalla. Katsokaa tarkkaan. Hyppään mustikanvarpujen seassa pari loikkaa ja kun pysähdyn katselemaan, suoraan nenäni alla on mytyssä kaksi rantakäärmettä paistattelemassa päivää pienenssä aurinkoisessa kohdassa. Oikein suurella ruudulla ne voisi erottaa tästä klipistä, mutta niistä ei ole mitään kunnon kuvaa, koska heti, kun friidulle valkeni, mitä tuijotan, kuvaus loppui siihen. Alkoi kauhea kiljuminen ja mut napattiin syliin ja vietiin toiseen päähän tonttia. Yritin joka ulkoilukeikalla päästä katsomaan paikkaa uudestaan, mutta ei päästetty, koska friidu oli nähnyt toisen käärmeistä siellä uudestaan. Kun vedet lämpenevät, käärmeet siirtyvät rantaan, joten eiköhän me vielä tavata. Ne eivät ole onneksi myrkyllisiä, joten voin ottaa niiltä luulot pois. Niitä ei kuulemma saa tappaa, ovat rauhoitettuja, hinta 252 euroa. Friidu ei voi sietää rantakäärmeitä eikä siis mitään käärmeitä.
No sitten vähän vähemmän kauheisiin aiheisiin ja Veetikin voi tulla sieltä sängyn alta piilosta takaisin lukemaan. Meinaan oli tosi kivat kesäkelit mökillä. Amatöörit kävivät joka päivä järvessä, välillä ihan noin vain ilman saunaa. Olin koko ajan ulkotarhassa tai valjasulkoilussa tai sitten tuli sellainen uusi juttu, kun minut laitettiin 20 metriseen naruun kiinni pihalle ja kieputtelin sen narun sinne tänne ja sitä sitten irrotettiin. Mutta välillä sen kanssa sujui ihan hyvin ja pääsin liikkumaan omin päin ja seuraamaan amatöörien pihapuuhia.
Join vettä järvestä samalla, kun kahlasin vedessä. Vatsani on ollut tosi löysä (kokeiltiin taas tonnikalaa, mistä tykkään - ei kokeilla enää) ja friidu hermoili, meneekö se lopullisesti sekaisin järvivedestä. Söin myös tuoretta ruohoa melkein kuin lehmä laitumella. Siitäkään ei tullut vatsaongelmia, vaikka kaupan vehnänoraasta taannoin meni ihan sekaisin koko masu. Oli tosi kuuma välillä. Yritin viilentää itseäni kylmälaukussa, mutta tuli äkkilähtö.
En ole hyppinyt keittiön pöydälle tai työtasolle aiemmin, mutta nyt yhtäkkiä hiffasin, että se on kivaa. Hyppäsin viikon aikana ainakin yli 100 kertaa keittiön työtasolle ja amatöörit alkoivat tosissaan hermostua. Sain mökille uuden nukkumapaikan ja amatöörien yllätykseksi se kelpasi. Tosi kiva peti. Parina aamuna herätin friidun jo ennen viittä päästämään minut ulkotarhaan ja muutenkin hiukan häiriköin aamuisin.
Mökillä on kiva ulkoilla, mutta välillä en millään osaa päättää, mihin suuntaan lähtisin.
Nyt ollaan taas stadissa ja tänään aamulenkillä sain taas pienen hiiren hyppysiini. Sitä iloa kestikin nanosekunnin, kun friidu kiskoi minut irti sieltä puskasta ja siinä rytäkässä hiiri pääsi pakoon. Oli silti ihana kevätaamu. Täällä on jo puissa vihreää ja kevät tuoksuu.
Kaupungissakin on taas ihan mukavaa. Ainakin lintuja on enemmän kuin mökillä ja ne typerykset ovat niin kesyjä, että saisin sata lintua kiinni koska tahansa, jos friidu ei olisi esteenä.
![]() |
| Tämä kuva on huhtikuussa otettu. Friidu tykkää tästä. |
Kotona mun suosikkipaikkani on nykyisin tämä tuoli. Kissapimut (Siru, Missu, Tete ja muut), enkö olekin tässä aika seksikkään näköinen?
![]() |
| Velttoilu kuuluu päivän rutiineihin |
![]() |
| Vain minä olen meillä kuvauksellinen, kuten huomaatte |
Mukavaa viikonloppua, nautitaan auringonpaisteesta niin kauan kuin sitä tällä erää kestää. Patulle ja Ilelle erityisterkut! Ja Sir Patrickille vielä kerran onnittelut esimerkillisestä toiminnasta ell vastaanotolla.
T. Dali, KSP

































