Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruippa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruippa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. toukokuuta 2017

Dali törmää käärmeisiin

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Heti ensimmäiseksi tämä klippi, joka edustaa jännittävintä hetkeä tämän viikon mökkikeikalla. Katsokaa tarkkaan. Hyppään mustikanvarpujen seassa pari loikkaa ja kun pysähdyn katselemaan, suoraan nenäni alla on mytyssä kaksi rantakäärmettä paistattelemassa päivää pienenssä aurinkoisessa kohdassa. Oikein suurella ruudulla ne voisi erottaa tästä klipistä, mutta niistä ei ole mitään kunnon kuvaa, koska heti, kun friidulle valkeni, mitä tuijotan, kuvaus loppui siihen. Alkoi kauhea kiljuminen ja mut napattiin syliin ja vietiin toiseen päähän tonttia. Yritin joka ulkoilukeikalla päästä katsomaan paikkaa uudestaan, mutta ei päästetty, koska friidu oli nähnyt toisen käärmeistä siellä uudestaan. Kun vedet lämpenevät, käärmeet siirtyvät rantaan, joten eiköhän me vielä tavata. Ne eivät ole onneksi myrkyllisiä, joten voin ottaa niiltä luulot pois. Niitä ei kuulemma saa tappaa, ovat rauhoitettuja, hinta 252 euroa. Friidu ei voi sietää rantakäärmeitä eikä siis mitään käärmeitä.


No sitten vähän vähemmän kauheisiin aiheisiin ja Veetikin voi tulla sieltä sängyn alta piilosta takaisin lukemaan. Meinaan oli tosi kivat kesäkelit mökillä. Amatöörit kävivät joka päivä järvessä, välillä ihan noin vain ilman saunaa. Olin koko ajan ulkotarhassa tai valjasulkoilussa tai sitten tuli sellainen uusi juttu, kun minut laitettiin 20 metriseen naruun kiinni pihalle ja kieputtelin sen narun sinne tänne ja sitä sitten irrotettiin. Mutta välillä sen kanssa sujui ihan hyvin ja pääsin liikkumaan omin päin ja seuraamaan amatöörien pihapuuhia.



Join vettä järvestä samalla, kun kahlasin vedessä. Vatsani on ollut tosi löysä (kokeiltiin taas tonnikalaa, mistä tykkään - ei kokeilla enää) ja friidu hermoili, meneekö se lopullisesti sekaisin järvivedestä. Söin myös tuoretta ruohoa melkein kuin lehmä laitumella. Siitäkään ei tullut vatsaongelmia, vaikka kaupan vehnänoraasta taannoin meni ihan sekaisin koko masu. Oli tosi kuuma välillä. Yritin viilentää itseäni kylmälaukussa, mutta tuli äkkilähtö.


En ole hyppinyt keittiön pöydälle tai työtasolle aiemmin, mutta nyt yhtäkkiä hiffasin, että se on kivaa. Hyppäsin viikon aikana ainakin yli 100 kertaa keittiön työtasolle ja amatöörit alkoivat tosissaan hermostua. Sain mökille uuden nukkumapaikan ja amatöörien yllätykseksi se kelpasi. Tosi kiva peti. Parina aamuna herätin friidun jo ennen viittä päästämään minut ulkotarhaan ja muutenkin hiukan häiriköin aamuisin.

Mökillä on kiva ulkoilla, mutta välillä en millään osaa päättää, mihin suuntaan lähtisin.


Nyt ollaan taas stadissa ja tänään aamulenkillä sain taas pienen hiiren hyppysiini. Sitä iloa kestikin nanosekunnin, kun friidu kiskoi minut irti sieltä puskasta ja siinä rytäkässä hiiri pääsi pakoon. Oli silti ihana kevätaamu. Täällä on jo puissa vihreää ja kevät tuoksuu.


Kaupungissakin on taas ihan mukavaa. Ainakin lintuja on enemmän kuin mökillä ja ne typerykset ovat niin kesyjä, että saisin sata lintua kiinni koska tahansa, jos friidu ei olisi esteenä.

Tämä kuva on huhtikuussa otettu. Friidu tykkää tästä.

Kotona mun suosikkipaikkani on nykyisin tämä tuoli. Kissapimut (Siru, Missu, Tete ja muut), enkö olekin tässä aika seksikkään näköinen?
Velttoilu kuuluu päivän rutiineihin

Niin, ja aina tietysti valvon friidun tietsikkatouhuja. Siivoan myös kaappeja täällä, mutta siitä enemmän joku toinen kerta.

Vain minä olen meillä kuvauksellinen, kuten huomaatte
Perustin uuden KSP klubin ja ruippapehva-ajat ovat nyt virallisesti ohi. KSP = King Size Peffa. Klubiin on tullut mun ja friidun lisäksi jo muutama uusi jäsen.

Mukavaa viikonloppua, nautitaan auringonpaisteesta niin kauan kuin sitä tällä erää kestää. Patulle ja Ilelle erityisterkut! Ja Sir Patrickille vielä kerran onnittelut esimerkillisestä toiminnasta ell vastaanotolla.

T. Dali, KSP



perjantai 28. huhtikuuta 2017

Miesamatöörin kanssa ulkoilemassa

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Osa teistä jo tietääkin, että jouduin kammottavaan paikkaan viime viikolla. Pistettiin kaksi piikkiä peffaan ja rääkäisin kummallakin kerralla niin kovaa kuin keuhkoista lähti ja ekalla kerralla pääsin miesamatöörin otteesta irti ja ryntäsin hänen olkapäälleen. Friidu ei voinut edes katsoa koko touhua. No, nyt on kuulemma madotukset, punkkilitkut ja rokotukset hoidettu ja kissa voi siirtyä kesän viettoon. Eläinlääkäri kehtasi sanoa, että olen hivenen pulska, vaikka minua kutsutaan brittikissapiireissä ruippapehvaksi. Olen huolehtinut linjoistani enkä kyllä tosiaankaan ole mikään pulska. Hammaskiveä ei pikakatselmuksessa näkynyt, mutta ikenissä oli punotusta taimmaisten hampaiden kohdalta, joten friidu alkoi määrätietoisesti jokailtaisen hammaspesun yhteydessä tunkea harjaa takahampaisiin. Etuhampaiden harjaus on sujunut jo monta kuukautta ihan hyvin, mutta tässä takahammasosastossa on vielä treenattava.

Oltiin miesamatöörin kanssa aamulla pitkällä lenkillä ja friidu juoksi kameran kanssa perässä. Tuli monta kivaa kuvaa, joten vapun kunniaksi laitan ne kaikki tähän ja niistä tehdyn videon voitte katsella facebook -sivuillani @dalithesurrealcat. Mulla olisi kauheasti muitakin kuvia, kuten sellaisia, missä pengon kaappeja, avustan miesamatööriä ja jahtaan sorsia, mutta kun nämä aamun kuvat ovat friidun mielestä nyt niin kivoja, niin säästetään niitä muita myöhemmäksi. Veetille tiedoksi, että olisin sen tiiran siinä yhdessä kuvassa pyydystänyt tassun käänteessä, mutta ei annettu.

Kohti rantaa

Vähän vapputuunausta

Minä etsin nyt hiiriä, älkää koirat häiritkö
Jotain tuolla kolossa liikahti

Kieli keskellä suuta...tämä kivikkokävely on Veeti kuule haasteellista

Aika paljon näitä kiviä on

Sumu on kaunista

Friidun lempikuva

Säksätän lokille

Ihme haju

Tuon tiiran nappaan...äh, ei taaskaan anneta

Meen tälleen matalana niin saaliit ei huomaa

Mitä ihmettä tuolla tapahtuu?

Silta näkyy taustalla

Tämä maisema on keskustan suuntaan, en nyt sinne asti kuitenkaan juossut

Veeti, viittiks vilkaista mun polvea!

Seison taideteoksen päällä ... seuraavassa blogissa enemmän

Kotiin mennään nyt, tuli toista tuntia lenkkeiltyä
En oo väsähtänyt...typerä kuva
Kuvat vielä videoshowna youtubessa, ääni päälle:



Voi, kun pääsisi vappuna mökille ja ulkotarhaan. Olen ruvennut työntämään kuljetuskopan esille keskelle eteisen lattiaa tuolta portaiden alta, mutta amatöörit ovat niin tolloja, että eivät ymmärrä selkeää vihjettä.

Viettäkää kissat ja ihmiset leppoisa vappu. Jos oikein sataa, saatan saada amatöörin päivittämään blogia lisää. Koita Sir Patrick -broidi kestää ensi viikolla ne pakolliset rokotukset. Se on kyllä ihan kamalaa.

Hyvää Vappua! Älkää kissat juoko simaa eikä ainakaan niitä rusinoita saa syödä.

T. Dali

perjantai 24. helmikuuta 2017

Talvi tuli takaisin ja amatöörit aikovat häipyä!

Tsau! Dali täällä.

Nyt alkaa selvitä katastrofin koko laajuus. Kuulin, kun friiduamatööri nyyhki ääneen, että on ihan kamalaa, kun eivät ole juhlimassa mun yksivuotissynttäreitä. Ihan kyllä kaiken huippu. Ei voi käsittää, miksi tällaiset tyypit ottavat kissan, jos ne eivät muka voi olla paikalla, kun kissa täyttää vuoden. Jos oikein ymmärsin, niin ne menevät johonkin kuuppaan? Miten kaksi noin valtavaa ihmistä voi mahtua kuuppaan ja miksi ne haluaa olla siinä yökaupalla? Vaikea keksiä, miten tällainen voidaan minulle ikinä hyvittää. Hoitopaikassa saan varmasti ainakin katkarapuja synttäripäivänä ja muutenkin hyvää hoitoa, joten viihdyn kyllä, olkoot poissa. Toivottavasti siihen uuteen eläinsuojelulakiin tulee pykälä, että kissanomistajien pitää olla paikalla ja järjestää syntymäpäiväjuhlat, kun kissa täyttää vuoden.

Talvi tuli takaisin. Tykkään lumesta eikä räntäsadekaan haittaa. Tässä yks päivä tuli räntää ihan sakeanaan ja friidu epäili, että meidän ulkolenkki jää alle minuutin mittaiseksi. Puolen tunnin kuluttua minut raahattiin väkisin sisälle, olin ihan litimärkä ja friidu myös. Tässä pieni videoklippi, kun multa putos tuonne kivikasaan jotain (näin friidu ainakin vitsailee, tyhmää).


Sitten on ollut upeita, aurinkoisia ulkoilusäitä. Olen ryntäillyt joka puuhun, jahdannut tinttejä, pörhistellyt koirille ja juossut hirveää vauhtia pitkin rantapusikoita. Kauhean liukasta eikä friidu ole meinannut pysyä perässä. Tässä videolla olevassa puussa käyn melkein päivittäin ja sitten minulla on muutama muu puu, joihin yleensä myös kiipeän. Ryntäsin yhteen puuhun liian korkealle, kun friidu ei ehtinyt pysäyttää. Oma vika, että alkoi kiskoa minua sieltä alas ja sai puunroskat silmiinsä, kun tarrasin kiinni neljällä raajalla puun pintaan. Roskat on kuulemma edelleen toisessa silmässä, vaikka friidu on yrittänyt huuhtoa silmätipoilla monta kertaa.


Torstaiaamuna lunta oli tosi paljon. Kinoksissa friidua jopa polviin asti. Ryntäsin silti läpi hankien tuonne rantaan ja kun lumen alla oli peilikirkas jää, friidulta meni liukastelun takia kuvaamiset vähän pipariksi, mutta kyllä tuosta jotain näkee. Heh.


Vielä muutama kännykkäkamerakuva rannasta, joka on taas aika talvinen. Joka lenkillä tulee vähintään yksi ohikulkija juttelemaan friidun kanssa ja ihailemaan minun touhujani. Ansaittua huomiota, tottkai. Onneksi kukaan ei ole osunut paikalle, kun olen tälläkin viikolla käynyt pari kertaa pissalla ja tehnyt parit kakat ulos (friidu korjaa kakat koirapussiin).

Mun päästä kasvaa koivuja :)

Veetin peffa on kyl lilliputtitasoa tähän verrattuna.

Odotan tässä kärsivällisesti variksia, ne käyvät tonkimassa näitä roskiksia.
Kotona kyylään usein ikkunasta naapureiden touhuja. Ai niin, olen ollut pari kertaa kiipeilypuussa jonkin aikaa, kun friidu laittoi siihen yhden pajunkissaoksan törröttämään ja sitä on kiva sohia sieltä yläpedistä käsin.

Ai tuokin tuolla menee vasta näin myöhään töihin...
Pajunkissan takia mä vaan täällä olen, EN MUUTEN!

Juoksen turkki putkella ainakin sata kertaa päivässä portaita, koska joka risahdus on käytävä tarkistamassa ylä- ja alakerrassa, ettei vaan mene mitään tärkeää ohi. Alaspäin mennessä kuuluu kauhea töminä. Friidu pelkää, että naapurit häiriintyy.

Alakerrasta kuului ruokakupin ääni, äkkiä katsomaan!


Voikaa hyvin, kissakamut ja henkilöstö.  Ai niin, painan 5,5 kg, viikkopunnitus oli tänään.

T. Dali, edesvastuuttomien amatöörien fiksu lemmikki, kohta 1 vuotta

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Robofisut tulivat!!!

Tsau! Dali täällä.

Amatööri onnistui tilaamaan verkkokaupasta (wish.com) minulle kolme robofisua 0,95 e kappale ja joka kalan mukana tuli vielä kaksi varaparistoakin, postimaksu 4 euroa. Eläinkaupassa robofisut maksavat peräti12,90 euroa kappale (BR-lelusta saa nyt alennuksella 7 euroa kappale) eikä friidu kuulemma huomaa niiden ulkonäössä eroa. Kaikki tämäntyyppiset tuotteet on valmistettu Kiinassa kuitenkin. No, ehkä nämä alle euron tuotteet hajoavat nopeasti? Fisut toimi, kun niitä testattiin. Sörkin niitä tassullani ja yritin saada kiinni, mutta aika vetistä puuhaa. Illalla saan leikkiä niillä uudestaan ja vähän isommassa vesimäärässä. Pattereita ei kuulemma haluta heti ensimmäisellä testikerralla tuhlata loppuun. Tulin samalla juoneeksi vettäkin, joten friidun mielestä näistä on sekä hauskuutta että hyötyä sen ajan, minkä kestävät.





Amatöörit olivat eilen IKEAssa ja toivat toisen korkean peilikaapin vessaan, kun friidun purkit eivät siihen yhteen enää mahtuneet. Jouduin koko iltapäivän neuvomaan miesamatööriä kaapin kokoamisessa, on ne sen verran työläitä. Jäi päiväunet väliin ja niinpä nukuin koko illan ja yön. Mutta se etu hinnan lisäksi noissa IKEAn kamoissa amatöörien mielestä on, että koskaan ei puutu osia ja ne saa lopulta koottua, kun noudattaa ohjeita tarkkaan. Mulle tuli IKEAsta kaksi kissanmallista kilisevää kangaslelua tuliaisiksi.
























Koska ruippapehvani - kiitos Veetin uupumattoman markkinointityön - on muodostunut jo maankuuluksi käsitteeksi ja koska harkitsen sitä tavaramerkikseni, pyysin friidua ottamaan tällaisen vähän salonkikelpoisemman kuvan takapäästäni, jotta fanit voivat teettää siitä julisteita. Veetille tietysti voin lähettää tassusigneeratun printin ilmaiseksi.

Mukavaa loppuviikkoa! T. Dali, super ruippapehva"®"

Dalin ruippapehva"®"