Vaalituloksesta toipuminen vie voimat

Tsau! Dali täällä.

Kuten olette havainneet, oraakkelitoimintani on vielä harjoitteluvaiheessa ja pieleen meni vaaliennuste niin että jytkyhti. Jos joku nyt ehti tehdä sijoituspäätöksiä ennusteideni pohjalta, turha lähettää valituksia tänne. Korkeasti koulutetut ekonomistitkaan eivät joudu vastuuseen talousennusteistaan. No, katsotaan, saisinko jo seuraavaan suureen tapahtumaan kehitettyä luotettavamman intuition. Maailma taisi vaaleista mennä niin sekaisin, että minäkin aloin täysin tavoistani poiketen varmuuden vuoksi eilen rouskuttaa kuivamuonaa eli raksuja, vaikka kelvollisen oloista märkäruokaa oli kupissa. Ehkä se on hyvä opetella syömään raksuja, kun ei tiedä, mitä sinne ruokakuppiin vielä tulee.

Yritän tässä toipua vaalituloksesta.

Pääsin eilen aamulla valjasulkoilemaan. Friidua vähän kyllästyttää, kun painelen suoraan lintulaudan eteen päivystämään ja aika vaikea minua on siitä saada reippaasti liikuntaa harrastamaan, kun lintuja on kymmeniä muutaman sentin päässä. Tänään aamulla olikin 11 astetta pakkasta, mutta ulkoiltiin silti melkein puoli tuntia. Olen muuten nähnyt sen yhden julkkiksen koiran useamman kerran. En sähise sille enää, muttä selkäni köyristän ja häntäni ympärysmitaksi tulee puoli metriä.

Lintulaudan luotettava turvavartija

Lumihanki on järkyttävän korkea, mutta kahlasin vatsa hangessa viistäen puun viereen ja kiipesin niin ylös kuin päästettiin. Olisin eilen ollut pidempäänkin ulkona, mutta friidu komensi sisälle lämpimään. Oli muuten hieno talvikeli tänään ja lumessa on kiva tallustella. Näin, kun friidu raahasi eteisen pitkän ja lyhyen paperinarumaton ulos. Kuulemma harjasi ne pakkaslumella ja tamppasi ja nyt ovat taas kuin uudet. Kaikkea sekin viitsii tehdä. Heti, kun matot saatiin lattialle, menin isomman maton päälle kieppumaan selälleni, kun se näytti olevan ilman kissankarvoja. No, friidu osaa ennakoida - turkkini oli jo harjattu ja imuroitu eikä karvoja irronnut kovin paljon.

Tänään minua on huijattu syömään jotain lihapitoista pahaa purkkiruokaa niin, että päälle on murennettu mausteeksi sentin pala herkkutikusta, Syön tietysti mahdollisimman ohuelti sen päällimmäisen kerroksen ruuasta pois ja sitten alan kaapia maata kupin päälle. Friidu ei antanut periksi ja murensi toisen herkkutikun palan. Tätä henkien taistelua meinataan kuulemma käydä siihen asti, että edes puolet kalliista ruokapurkista on syöty. Näin, että friidu toi kaupasta jotain possunlihasuikaleita ja elättelen toiveita, että ne ovat minulle. Olen nimittäin nirsoillut ruokien kanssa siinä määrin, että paino ei ole kahteen viikkoon noussut kuin 30 grammaa. Painan 4,3 kg ja broidi Patrick painaa varmaan kohta jo viisi kiloa, kun kuulemma syö raakalihaa joka päivä. Siitä tulikin mieleen, että missäköhän minun idolini isopeffa -Veeti on, kun brittikissasivuilla ei ole aikoihin kuulunut mitään murahtelua. Veetin lisäksi miesamatöörikin on edelleen kateissa. Välillä etsiskelen häntä, mutta naukuminenkaan ei ole auttanut.

Mukavaa talvea kissakamuille henkilökuntineen - niin kauan kuin sitä riittää!

T. Dali, tarkkana ruuan kanssa