Brittikissa Dali kertoo surrealistisesta elämästään amatöörihenkilökunnan palveltavana eikä estä itseään käsittelemästä päivänpolttavia aiheita - kissan näkökulmasta tietenkin.
Jouluruuat oletettavasti möyrivät kissojen ja ihmisten vatsoissa. Täällä oli aika maltillista syömistä eikä mullekaan annettu muuta ylimääräistä kuin katkaravut. Amatöörit päättivät, että nyt oli viimeiset jouluruuat ever, kun Wotkinin pikkukinkun sai heittää kelvottomana roskiin. Stokkan herkussa on aina ollut ihan super hyvää lanttulaatikkoa. Nykyisen S-Herkun lanttulaatikko oli kaukana siitä, mutta kelvollista, vaikkakin vähän kitkerää. Onneksi sentään on suklaata ja karkkia kaapit täynnä, kun amatöörit ryntäsivät klo 7 aattoaamuna hamstraamaan suklaarasioita ja joulukarkkeja 50% alennuksella. Friidu tosin aikoo aloittaa painonvartioinnin tavoitteena ainakin kolmen kilon kevennys. Minun ei tarvitse vartioida, koska paino on pysynyt 5.8 kilossa jo joulukuusta 2017 eli tasan vuoden. Friidu arvelee, että tämä on lopullinen painoni, kun kohta täytän jo kolme vuotta, ja on helpottunut, kun osaan itse pitää painosta huolta.
Syön päivittäin kaksi annosta märkäruokaa (jätän tosin siitä melkein aina osan), 80 grammaa broilerinsydämiä tai muuta raakalihaa ja kuivamuonaraksuja sekä vaihtelevan määrän cosmasnacksieita ja herkkutikun paloja. Kupissani on aina raksuja (Concept for Life, British Shorthait). En ikinä ahmi ruokia, olen pikemminkin nirso. Ihmisten ruokia minulle ei ole annettu kuin jäätelöä, katkarapuja ja joskus saan lusikallisen jugurttia. Niitä kolmea itemia osaan kerjätä, vaikka muuten en koskaan pyydä mitään ruokaa.
Friidu tuunasi läjän joulutervehdyksiä. Laitan ne tähän näytille. Jos haluatte, kommentoikaa FB-sivuillani, mikä on kivoin.
Musta
Jouluteemaa vailla
Pallon sisällä vaaleansininen
Joulunpunainen
Friidu tykkää tästä
Oltiin molempien amatöörien kanssa ulkona joulupäivän aamuna jo yhdeksän maissa. Lunta tuprutti ja oli nollakeli. Tykkäsin laukata lumessa, kun vaihteeksi tarkeni ja oli ulkoiluvajetta, koska eilen en halunnut kovassa pakkasessa olla ulkona kuin 10 minuuttia. Myyrille en sitten suonut joulurauhaa, vaan jahtasin niitä armottomasti yhdessä ojassa. Ryntäilin puissa, juoksin kaislahuiskan ja lumipallojen perässä ja ihan muuten vaan. Kyllä oli kivaa.
Täältä näkee kaikki saaliit
Mitä asiaa sulla taas on, friidu?
Ja sitten paljastetaan vuoden 2018 kuva, otettu tänään aamulla. Friidun mielestä tämä on yksi parhaita tilannekuvia. Olen kuulemma tässä supersuloinen ja ihan parasta, että vuosi lähenee loppua tällaisissa talvisissa merkeissä. Me niin nautitaan talvesta friidun kanssa.
Vuoden 2018 Dalikuva 💗 25.12.2018
Friidu laittaa blogin toistaiseksi jäähylle, mutta ei lopullisesti. Satunnaisia päivityksiä voi tulla vuonna 2019. Seuratkaa fanit facebook -sivujani, jos haluatte pysyä vauhdissa ja vaarallisissa tilanteissa mukana.
Kissakamuille oikein hyvää ja saalisrikasta vuotta 2019 ja kissakamujen kotijoukoille entistäkin parempaa palvelualttiutta ja runsaita kissanruokavarastoja.
T. Dali ... ja myös amatöörit toivottavat kaikille Hyvää Uutta Vuotta
Tuli sitten talvikelit. Kuuraa maassa ja pakkasta. Tykkään ihan hirveästi ja ryntäilen energisenä tuolla rannassa niin, että friidu on välillä helisemässä taluttimen päässä. Ainoa huono puoli on, että joutui siirtymään sisävessan käyttöön, kun maa on jäässä eikä mun tarvitsemia syviä kaivantoja voi enää tehdä. Olen 80% asioinut ulkohuussissa, kun se on niin kivaa. Friidun mielestä matkin jonkin sortin napoleonkompleksin vallassa täkäläisiä koiria, kun odotan aamulla oven edessä ulosmenoa ja ryntään sitten heti tarpeilleni. Friidu naureskelee, että kohta kai alan haukkua räkyttää. No, eräät nimeltä mainitsemattomat ovat asuntosäästäjiä eli matkustelevat koko ajan ja mä oon laatikkosäästäjä.
Otettiin muutama kuurakuva ja video. Niin superkaunista.
Friidun mielestä oon tässä kertakaikkiaan suloinen talvikissa
Tätä kuvaa on tuunattu (toisin kuin edellistä ja seuraavaa) vähän vanhanajan sävyihin.
Kattokaa, mitkä värit! Tuosta ojasta olen saalistanut myyriä.
Seuraavalla videolla taivaasta sataa mun päälle kultahippuja. Tämän pitäisi erityisesti kiinnostaa yhtä upeaa mun kamua Ridge Risto -brittiä, jonka eurooppalaiset hulivilisysterit ovat nimeltään Kultahippu ja Ipana. Ristonkin päälle kuulemma rojahtaa Kultahippu aika ajoin.
Tänään aamulla mun rantakivet ja myyränkolot olivat muuttuneet vitivalkoisiksi ja tosi liukkaiksi. Friidulla on Motonetista ostetut, kunnolla nastoitetut ponttoonikengät jalassa ja ketterästi se näytti juoksevan liukkailla kivillä mun perässä. Mullahan on liukuesteet omasta takaa.
On talvikeli niin mahtavaa, vaikka lunta ei vielä olekaan. Friidukin viihtyy nyt tosi hyvin ulkona ja ollaan oltu joka aamu melkein 1,5 tuntia ulkona ja friidu on tehnyt sen jälkeen vielä kunnon kävelylenkin. Miesamatööri on jossakin kuumuudessa sukeltelureissun loppuja viettämässä ja menettää tämän kaiken upeuden. Me ollaan friidun kanssa viileiden kelien tyyppejä. Tässä on vaan se ongelma, että noiden jäisten kivien välissä ei enää myyrät rapise.
Viime viikolla yks mun Kipa-fani kävi tuomassa kissanäyttelyssä jaetun, friidun himoitseman brittikissaesitteen. Esitteessä on mun kuva myös. Kröhöm. Ei hassumpi juttu. Friidu on tohkeissaan, kun sen ottama kuva kelpasi esitteeseen. Ei sitten ymmärrä, että esitteeseen pääsy johtui minun eikä kuvan upeudesta. Mun broidin Patrickin söpö pikkuveli Rico on esitteen kannessa. No, anyway, se fani on Ridgen (8 kg jätti!), Ipanan ja Kultahipun ihmismamma ja ihan tosi hyvä tyyppi. Näytin sille kaikenlaisia temppuja, kiipeilypuut ja lavuaariin ahtautumisen ja pussailin sitä. Fani otti musta tällaisen videon, kun esittelin, miten voitan hurjassa taistelussa rikkaimurin.
Tässä on surkea valokuva hienosta Suomen Brittikissa ry:n esitteen toisesta puolesta.
Mä oon tossa alhaalla lojumassa.
Kun eilen oli hyvä auringonvalo, friidu yritti ottaa kuvia joulukuvien tuunausta silmälläpitäen. Tässä yksi esimerkki, joka mun mielestä on todella upea ja onnistunut. En ymmärrä, miksi friidu mutisi, että kuvaukset uusitaan sitten, kun opin olemaan vähän enemmän joulutunnelmissa 😂😂😂.
Mitä mieltä olette kamut, voiko tästä superonnistuneesta poseerauksesta tehdä joulukortin? Käykää kertomassa mielipiteenne mun FB -sivuilla @dalithesurrealcat.
Mä vähän siirsin ton rusetin paikkaa...näkyy paremmin mun leuan alta.
Mukavaa marraskuun loppua ja kohtahan se jouluhössöttely alkaa. Minulla lensi jo yksi joulukalenteri roskiin, kun meni vatsa ihan sekaisin ensimmäisen luukun herkusta. Friidu fiksuna testasi sen jo nyt. Zooplussan kalentereita ei enää saa, joten uusi kalenteri hankittiin M&M:stä.
Ihan ensiksi sellainen ilmoitusasia, että blogi päivitetään jatkossa harvemmin. Friidu on päättänyt monen vuoden jälkeen alkaa katsoa telkkarista muutakin kuin uutiset. Miesamatööri istuu kaukosäädin kädessä olohuoneen telkkarin edessä ja joka ilta on tullut joltakin kanavalta kiinnostavaa miesten ohjelmaa. Friidulla on ollut joku vanha telkkari, mistä ei ole näkynyt YLE Areenaa eikä siihen ole saanut HBO:ta. Nyt kaikki muuttuu. Friidu osti uusinta mallia telkkarin itselleen ja aikoo istua sen ääressä illat pitkät katselemassa ihania sarjoja ja leffoja. Ei siis ole aikaa enää roikkua facebookissa eikä kuulemma ehdi päivittää mun blogia kuin ehkä kerran kuussa tai jos jotain superkivaa on tapahtunut. No, mun elämästä on kyllä kaikki kerrottu täällä blogissa jo sataan kertaan viimeistä vessapellettiä myöten. Friidu käski sanoa blogin seuraajille, että mun Facebook -sivuja kyllä päivitetään edelleenkin usein ja sinne tulee aiempaa enemmän kuulumisia, joten käykääpä fanit facessa tykkäämässä @dalithesurrealcat, niin saatte tuoreita tapahtumia tiedoksi.
Sen telkkarin takia täällä yläkerrassa on kaikki myllätty uusiksi ja yksi sohvakin, minkä alla aina nukuin, on myyty kirppiksellä. Ei taas kissaa ajatellut friidu itsekkyydessään lainkaan. Kiipesin kaiteelle (jotkut muistavat tämän kaidejutun ...) heti, kun sohva vietiin sen edestä pois, mutta ei siinä ollutkaan kivaa. Tässä vielä kertauksena se kauhukuva, kun puolivuotiaana taaperona loikoilin kaiteella, pudotusta olohuoneeseen melkein neljä metriä.
Mitä sä friidu kiljut, ei tässä mitään hätää ole (Dali tässä 6 kk).
Nyt kaiteen edessä on friidun työpöytä ja friidu tykkää uudesta järjestelystä. Mä olen friidun niskatukena aina, kun se käsittelee musta otettuja kuvia ja sanelen täältä niskasta käsin myös blogitekstit.
Kirjoitetaan blogia, pitää olla tarkkana, mitä friidu sinne säveltää
Kyllä täällä stadissakin on mukavaa ulkoilla. Olen tällä viikolla nähnyt jäniksen ja katsellut sorsia ihan metrin päästä joka päivä ja tänään pistin varpusparveen vipinää. Friidu otti eilen hirveästi ulkoilukuvia, kun miesamatööri oli taluttimen päässä. Tässä osa niistä kuvista, loput tulee seuraavassa blogissa tai mun FB -sivuilla.
Nyt sorsat tulee kylmää kyytiä!
Ei hiiren hiirtä kivikossa 😒
Viittiks perustella, miksi en saa mennä tonne kaislikkoon!
Oisko sittenkin hiiri?
Häivytään, ei täällä oo mitään.
Apua, tuolla on jänis!
Onneks mun ei tarvitse haravoida näitä
Kotiinpäin en suostu kävelemään koskaan omin jaloin, koska haluan jatkaa ulkoilua
Kaikille Tampereen kissanäyttelyyn osallistuville hienoja kokemuksia, paljon palkintoja ja menestystä!
Mukavaa viikonloppua ja syksyn jatkoa. Käykää FB -sivuillani.
Jos minulta kysytään, niin paras paikka maailmassa on meidän mökki. Kuulin friidun höpisevän jotain, että ei käytäisi enää kuin kerran ja lisäksi lyhyt visiitti sitten, kun pääsee haravoimaan enimmät lehdet ja putsaamaan rännit. En ala. Täällä oli nytkin niin älyttömän kivaa. Oltiin aamulla rannassa eikä kamera tietenkään ollut mukana, kun kahlasin neljä tassua vedessä ryystämässä janooni järvivettä. Mutta muutama kuva kuitenkin otettiin. Tällä reissulla olen kiipeillyt puissa paljon ja korkealle ja ihmettelen vaan, että amatöörit eivät saa otettua kuvia, kun tilanne on päällä.
Friidu paasasi mulle rannassa, että en saa jahdata rantakäärmeitä. Ne on rauhoitettuja ja 252 euron sakot rapsahtaa. Friidu sanoi, että sakot vähennetään mun cosmasnackseista, jos sellaiset joudutaan joskus maksamaan. Vähän tyhmää kuvitella jotain sakkoja. Kyllä virkavalta on ihan muissa tehtävissä siellä meren saaristossa, missä käärmeitäkin on enemmän.
Jutskattiin tässä friidun kanssa, saako niitä rantakäärmeitä metsästää.
Kattokaa tarkemmin mun epäuskoista ilmettä, kun kuulin, että mä voin saada sakot.
On tässä lämpimässä syysauringossa aika leppoisaa köllötellä friidun sylissä.
Paitsi että nyt tuli kiire. Tuolla rannassa kahahti jokin. Olisko käärme?
Meinaakohan toi friidu heittää mut veteen???
Just tosin olin kahlaamassa tossa laiturin vieressä.
Aika harvoin käyn laiturilla omin päin, mutta sitten, kun amatöörit ovat mukana, siinä on kiva tepastella.
Heippa vaan friidu, menen rantapöpelikköön vahtimaan niitä käärmeitä,
joista oli puhe. Turha yrittää estää.
Tuolla on jotain kiinnostavaa. Kala? Katsokaa, kun mun turkki kiiltää.
Yli lentävät kurjet sokaistuvat ja eksyvät reitiltä.
Vihreä naru on 20 metriä. Se jää mun touhuissani vähän päästä kiinni johonkin
ja amatöörit juoksevat pelastamaan kiipelistä.
Vaikka yleensä nukun kovalla alustalla, mökillä koisaan päikkärit amatöörien sängyssä. Aina on vähintään yksi kärpänen keskeyttämässä unet.
Pahuksen kärpänen, jaksaisikohan lähteä perään?
Friidu pohtii jo nyt, mihin veisi minut keväällä hammastarkastukseen ja tarvittaessa hammaspuhdistukseen. Pitää vissiin kysellä brittikamuilta, mistä eläinlääkäreistä olisi hyvät kokemukset. Friidun mielestä on kauheeta, jos minut pitää joka tapauksessa nukuttaa ja vasta sitten saadaan selville, onko hammaskiveä vai ei. Ilmeisesti kissojen hampaita ei pystytä ilman nukutusta luotettavasti tarkastamaan. Minut on nukutettu yhden kerran (kastraatio) ja sitten jollakin virkoamislääkkeellä herätetty niin, että valvoin melkein kaksi vuorokautta yhtä painoa ja hyörin ja pyörin hyperkissana. Katsokaa nyt tekin kokeneet kissanhoitajat, onko mulla sitä hammaskiveä. Friidun mielestä ei ole, mutta eihän kukaan sinne ikenien alle näe.
Hammaskiveä vai ei?
Mukavaa syksyn jatkoa. Hymyillään kuin hyeenat. T. Dali
Olin melkein viikon lomalla Lemmikkihoitola Kissanpäivillä. Näin siellä vaikka kuinka monta kissaa ja tulin niiden kanssa juttuun, vaikka jotkut aluksi mulle sähisivätkin. Pelkäsivät tietty, kun olen tällainen karski kolli. Minulla oli oma kulmahuoneisto, mistä pystyi hyvin tarkkailemaan kaikkea. Sai siellä nukuttuakin hyvin. Friidu on tyytyväinen @LemmikkihoitolaKissanpaivat -palveluihin ja Kissamummo Tiina on munkin mielestä tosi kiva. Friidu sanoi, että nyt on ihan luksusta, kun on kivat ystävät, jotka ottavat mut hoitoon (vaikka olenkin välillä aika riiviö) ja sitten tarvittaessa on varalla tällainen erinomaisen hyvä hoitopaikka.
Kissahoitolassa otin ihan lunkisti
Amatöörit olivat reissussa. Sen vähän, mitä ymmärsin niiden höpinöistä, olen kyllä aika ihmeissäni. Jos ne ovat olleet Koreassa, niin miksi se ei mitenkään näy niistä. Luulisi, että olisivat edes jotenkin koreampina tulleet takaisin. Siellä Koreassa olivat jossain Soulissa. Sen verran osaan englantia, että pähkäilin, että niiden matka oli ilmeisesti joku kauneus- ja sielunhoitomatka, mutta täysin epäonnistunut sellainen. Jos oli tarkoitus, että friidu tulisi takaisin nätinpänä ja sielukkaampana, niin ei todellakaan tullut. Heti alkoi tavanomainen nalkutus, että lattialla muka olisi roskia.
Tuli sieltä Koreasta sentään jotain koreaa, kun mulle tuotiin tuliaisiksi juhlatamineet. Saan pitää niitä vaan erityistilaisuuksissa. Nyt ne laitettiin vähäksi aikaa, kun otettiin nämä kuvat. Yritin tosin syödä krakan. Kaulus on sellainen, että siihen voi laittaa joko kravatin tai kissanrusetin. Miksiköhän sitä muuten sanotaan kissanrusetiksi? Tietääkö kukaan?
Juhla-asu kuvausta varten ... eikö ole tyylikäs?
Krakan kanssa voi kurkata hyllystä
Ai miks en muka saa mennä hiiriä jahtaamaan kraka päällä?
Pääsin aamulla valjaslenkille ja oli kyllä tosi kivaa. Söin peräti kuusi broilerin sydäntä, kun normaalisti menee max. kolme. Söin kaikki muutkin kupit tyhjiksi. Pakko on nyt koisata selällään friidun sängyssä sulattelemassa. On se vaan niin kivaa olla kotona. Mukavaa viikkoa kaikille kissoille ja ihmisille. Vihdoinkin on syksy ja vähän viileämpää.
Olin amatöörien kanssa ulkoilemassa viime viikon alussa tässä lähellä Annalan puistossa. On kyllä kissallekin ihan uskomaton seikkailumesta. Ainoa huono puoli on, että jokaisen Annalan reissun jälkeen musta poistetaan ainakin yksi punkki.
Kuvasaalis ihanasta Annalan puistosta:
Hämeentie näkyy taustalla. Tämä on kartanon edestä.
En tunne kasveja. Täällä jossain on kissanminttuakin.
Kukkaistutukset ovat valtavia ja käytävät hienosti hoidettuja
Onneksi on amatöörit, oon täällä jo ihan eksyksissä
Kivenkoloissa on takuuvarmasti hiiriä
Tonne metsään mennään, mars!
Ihme kivenlohkare. Mikä täällä haisee?
Ei mun vatsa roiku ... näköharhaa
Tuolta tulee penskalauma, kääk.
Huh, onneks ne meni ohi. Aika kova möykkä.
Juku, täällä on isot tammimetsät
Turha noloilla, amatöörit. Kaivoin vain huvikseni tätä kasaa 😂.
BTW, oonkohan mä vähän paksu. Näkeekö joku mun vyötärön?
Vai onko mennyt ihan pötkyläksi?
Tultiin taas kukkaistutusten luo. En halua pois vielä.
Nonni, nyt mut pannaan reppuun.
Hädin tuskin mahdun enää tänne. Ei tätä käytetä kuin
lyhyissä matkoissa, kun painan jo 5,8 kg.
Eikö ollutkin kiva puisto? Ja oonko mä ollenkaan suloinen kissutti?
Mä meen kai kohta viikoksi Kissanpäiville (FB: @LemmikkihoitolaKissanpaivat). Amatöörit meinaa taas häipyä johonkin sielunhoitoon. Eikö missään ole lakia tai asetusta, missä määrätään, kuinka monta matkapäivää vuodessa eläkeläisillä saa enintään olla? Jos ei sellaista ole, teen kansalaisaloitteen. No, siellä Kissanpäivillä on kyllä ihan kivaa ja mulle pitäisi olla tällä kertaa varattu kulmahuoneisto, mistä voin vahtia kaikkia muita hoitolan kissoja.
Omituista kamaa friidu pakkaa. Mä mahdun tähän laukkuun vielä hyvin.
Taas syötetään Axiluria, vaikka mulla on ollut suussa vain muutama hiiri, lisko ja pari käärmettä enkä mitään niistä ole syönyt.
Tänä kesänä ollaan oltu mökillä todella paljon. Olen ollut ulkona tuntikaupalla joka päivä. Tekee kyllä tiukkaa sopeutua taas siihen, että talvella pääsee vain aamuisin valjasulkoilemaan. Mutta toisaalta kiva, kun ei ole kuuma. Tänään tosin oli taas niin kuuma, että aloin läähättää ulkolenkin päätteeksi.
