perjantai 10. maaliskuuta 2017

Takaisin kotiin

Tsau kissakamut ja muut! Dali täällä.

Ootte varmaan hiffanneet, että olen ollut vähän aikaa poissa blogista, koska amatöörit veivät minut hoitopaikkaan ja häipyivät kuuppaan. Nyt on paljastunut, että se kuuppa on tosi ällöttävän vaaleanpunainen, katsokaa vaikka itse tästä videoklipistä, jonka onnistuin saamaan haltuuni:



Voitteko kuvitella, että joku haluaa olla tollaisessa koslassa sillä välin, kun minulla on yksivuotissynttärit? Onneksi hoitopaikan ihmiset ovat täysjärkisiä ja vastuuntuntoisia ja sain tosi paljon katkarapuja synttäripäivänä ja muutenkin siellä oli kivaa. Ottivat minusta tällaisen kuvan ja päätinkin laittaa sen myötä kiitokset hoitajille erinomaisesta palvelusta:



Amatööreillä oli kuulemma kauhea ikävä kissaansa ja lentokentältä säntäsivät kotiin ja samantien kaasu pohjassa hakemaan minua. Mulla oli aika paljon tavaraa mukana, melkein muuttoauto olisi tarvittu. Olihan se kiva päästä takaisin kotiin ja varmuuden vuoksi jätin ekana yönä lavuaarin väliin ja menin nukkumaan friidun sänkyyn varmistaakseni, ettei se taas häivy johonkin. Toisena yönä uskalsinkin jo nukkua lavuaarissa. Autoin friidua purkamaan matkalaukun, mutta se on kyllä tosi raskasta puuhaa ja väsähdin puolessa välissä.

En mä jaksa purkaa tota toista puolta.

Pääsin heti eilen ulos tunniksi. Tänäänkin oltiin ihanassa auringonpaisteessa pitkään. Tässä tulee videoklippi eilisestä ulkoilusta: menin heti puskapissalle. Tänäänkin aamulla tein kakat Arabianrannan laajan, aukean puistoalueen keskelle - mitä sitä nyt puskiin piiloon kakkaamaan. Friidu joutui kuskaamaan kakkapussukkaa aika matkat ennen kuin roskikselle päästiin. Veeti, yks mun suorasuinen brittikissakamuni, joka kuvittelee, että sillä on lihaksikas peffa, on sitä mieltä, että olen häpeäksi rodulle, kun käyn ulkohuussissa, joten toivottavasti se ei näe tätä tai saan kuulla brittikissasivuilla viikkokaupalla kuittauksia asiasta.



Sitä vaan ihmettelen, ettei friidu sen vertaa viitsi vaivautua, että olisi odottanut, kun olisin ottanut päikkärit lumihangessa, johon aurinko tänään aamulla paistoi niin lämpimästi. Komensi ylös ja liikkeelle. Ai niin, eilen tein lumiukon...eiku lumikissan, eikö tullutkin hieno? No, totta puhuen, joku muu oli tämän taideteoksen tehnyt ja mä vaan kiipeilin.


Hyvin on kotiuduttu ja paino on noussut 5,7 kiloon. Friidu alkaa pikkuisen säännöstellä ruokamääriä, koska kuulemma painonnousun olisi syytä pikkuhiljaa hidastua. Mämmiä en kyllä syö, vaikka Patrick -broidi sitä kovasti kehuikin. Friidu harkitsee Patrickin esimerkin innoittamana muikkujen tarjoamista mulle, mutta ne pakastetaan ensiksi.

Voikaa te muut paksusti kuitenkin ja pysykää kanavalla.

T. Dali, kotikissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti