Brittikissa Dali kertoo surrealistisesta elämästään amatöörihenkilökunnan palveltavana eikä estä itseään käsittelemästä päivänpolttavia aiheita - kissan näkökulmasta tietenkin.
Olipa rapsakka ulkoilu tänään aamupäivällä. Ensiksi vietiin repussa miesamatöörin selässä vähän matkaa ennen kuin pääsin omin jaloin tassuttelemaan jäisessä maassa. Upea keli, mutta aika kylmä (miinus 9 astetta). Rannassa oli tosi hienoa. Friiduamatööri haluaa ihan väkisin tämän kuvan jäisistä kaisloista mukaan, vaikka periaate on, että vain minä esiinnyn joka kuvassa.
Jäiset kaislat, minä puutun kuvasta.
Ulkoiltiin siellä sun täällä ja välillä minua kannettiin, kun en suostunut kävelemään haluttuun suuntaan.
Pieni neuvottelu, mihin suuntaan mennään.
Sitten tulikin kiva yllätys. Vastaan tuli alueella asuva naishenkilö, joka tiedusteli, olenko Dali. Kertoi lukeneensa blogiani ja heti tunnistaneensa minut. Olen siis kuuluisa! Mukavan naisen kotiin muuttaa kuulemma pian kissa. Tarhan kohdalla lapset ryntäsivät katsomaan minua ja kun lähdettiin jatkamaan matkaa, yhdeltä taaperolta pääsi itku.
Alan tosiaan kyllästyä Arabianrannan kottaraisiin ja tintteihin, kun en kerran saa ottaa niitä kiinni. Näyttää siltä, että ne vain kiusaavat minua, vaikka vaanin niitä ja pidän vaarallista ja uhkaavaa jäkätystä. Nytkin iso parvi lintuja oikein kokoontumalla kokoontui siihen puuhun, minkä alla jäkätin. Toissapäivänä yksi kottarainen kakkasi hännälleni, kun olin suorittamassa hurjaa vaanimistehtävää puun alla.
Lintuja ilmestyi koko ajan lisää oksille...
Sitten jo tavaksi tullut opastettu taidekierros. Tällä kertaa Chiaki Kobinatan musta graniittiveistos, joka viittaa Suomen maanpinnan muotoihin. En tykännyt. Liian liukas pinta kissalle.
Ja lopulta monien vaiheiden jälkeen palattiin omalle pihalle. En yleensä suostu vapaaehtoisesti tulemaan ulkoa sisälle eli haraan vastaan. Olen keksinyt sellaisen kliffan jutun, että kun friiduamatööri lopulta nostaa minut syliin ja kantaa kohti ulko-ovea, kiipeän hänen niskaansa ja vapaamatkustan loppumatkan siellä kunnes kotiovi aukeaa.
Hissillä ylös punaposkisen friidun niskassa :)
Sen verran rankka pakkaslenkki tehtiin tällä kertaa, että söin ensiksi kuin susi ja sitten retkahdin rakkaaseen lavuaariin, jossa nukuin kuusi tuntia - aina ilta seitsemään asti. Amatöörit kävivät välillä katsomassa, olenko hengissä.
Nukuin tässä yli kuusi tuntia!
Mukavaa alkavaa viikkoa ja itsenäisyyspäivän juhlintaa. Friidu aikoo katsoa kanssani linnan juhlat. Palataan niihin sitten täällä blogissa tarkemmin. Pysykää linjalla.
Riehakasta tai hyggeilypainotteista viikonloppua kissakamuille henkilöstöineen ja kaikille muillekin. Teema tällä kertaa: kylppärin ja vessan valtaus. Olisi kiva kuulla kommenteissa, onko teillä, hyvät kissakamut, samantapaista meininkiä.
Kilpailemme friiduamatöörin kanssa yläkerran pienestä vessasta, koska se on minun nukkumapaikkani ja joka tapauksessa olen siellä aina friidun seurana. Friidu tuskailee, koska joutuu kuivaamaan lavuaarin joka käytön jälkeen, jotta en kastele tassujani siinä ja sen jälkeen juokse ympäri kämppää märillä tassuilla. Minä tietysti tungen lavuaariin joka kerta, kun hana avataan. Friidu on joutunut korjaamaan kaikki tarvikkeensa vessan tasolta, koska ne eivät enää mahdu siihen. Minä kun makoilen koko pituudeltani katselemassa, kun friidu laittaa hiuksiaan ja meikkiä naamaan.
Friidun purtiloille ei ole enää tilaa...
Friidun hius tipahti kihartimesta otsalleni
Juon yleensä aamuisin hanasta vettä (alla videoklipissä näyte).
Yövyn lavuaarissa tuonne kolmeen, neljään aamuyöllä, jonka jälkeen siirryn makkariin nukkumaan ja valmistelemaan henkilöstön herättämistä klo 7-7:30. Minulla on ainakin 20 nukkumapaikkaa, mutta lavuaari on paras.
Nukun tässä joka yö ja välillä päikkäritkin
Kun friidu menee suihkuun, seuraan lasisärmin takaa ja sohin vettä. Minut joudutaan kuivaamaan kauttaaltaan aina ennen kuin pääsen suihkutilasta ulos.
Tämä on jo vanha kuva tarkkailupaikastani suihkussa
Seuraavissa kuvissa on yksityiskohtainen opastus, millä kaikilla tavoilla (miesamatöörin käytössä olevan) kylppärin suihkun voi blokata. Minut tosin siirretään pois tieltä oven ulkopuolelle naukumaan.
Nurkanvaltaus, hännän ja jalkojen asento tärkeä
Kaarimalli suihkutilan blokkaukseen
Tästä asennosta on hyvä ottaa jaloilla kiihdytys, jos tulee kiire poistua paikalta
Ja tietysti, jos vessan kansi jää auki, molskahdan hetkessä pyttyyn. Olen jo kaksi kertaa tipahtanut vessanpyttyyn - ne ainoat kerrat, kun kansi on unohtunut auki. Niistä noloista tilanteista ei onneksi ole kuvia.
Olen päässyt käymään päiväkeikalle mökillä ja joka päivä ollaan oltu friidun kanssa valjasulkoilemassa. Lintuja on bongattu ja koiria, joihin alan vähän jo tottua (ainakin itseäni pienempiin).
Vedessä kilisee jäähileitä!
Etsi kuvasta kissa... tässä meidän kaupunkiulkoiluamme
Ja sitten lopuksi vielä viikonlopun kunniaksi herkkukuvia. Slurp! Amatöörit hakevat minulle broilerinsydämiä Hakaniemen Hallista.
NAM, NAM!
Hovihankkijat
Viettäkääpä oikein leppoisa viikonloppu! Odottelen kommenttejanne ja runsaasti hyviä vinkkejä kylppäritoimintaan.
