Tätä ei usko kukaan!

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Pääsin pääsiäisen aikaan yhdeksi yöksi mökille. Oli järkyttävän kylmä keli. Jäät olivat rannasta sulaneet, mutta keskeltä järvi oli vielä tukevasti jäässä. Amatöörit kävivät uimassa. Ei voi käsittää. Olin tosi paljon ulkotarhassa ja valjaissakin ulkoiltiin useaan otteeseen. Kivaa.

Jäähilettä yöpakkasen jälkeen

Mökkilaituri, friidu vähän tuunasi kuvaa

Kiipeilyharjoituksia

Mutta sitten se SUPERDUPERSUPER juttu. Pyydystin Arabianrannan rantaruohikosta viime lauantaina hiiren! 🐁🐁🐁🐁 Tsadadam! 🐁🐁🐁🐁🐁 Friidu pilasi koko homman, kun kiskoi mut pois sen pienen hiiren kimpusta. Se oli ilmeisesti ihan poikanen vielä. Eikä siinä vielä mitään, kun me tultiin mökiltä, ryntäsin heti tiistaiaamuna suoraan sinne hiiripaikalle. Friidu sanoi, että se on vajaa puoli kilsaa täältä Vanhankaupungin sillan suuntaan. Ja hetken pengottuani se hiiri vikisi TAAS mun tassujen välissä. Friidu sai ihan hepulin ja sanoi, että tänne ei enää tulla. No, seuraavana aamuna juostiin niin, että irtokarvat pöllysivät turkistani ja suoraan sinne hiiripöpelikköön. Kurja juttu, hiiret olivat ilmeisesti muuttaneet muualle. Tässä videoklipillä on se paikka, mistä mä ne hiiret löysin, mutta jurppii, kun friidu ei silloin kuvannut, kun hiiri oli käpälissä. Se saattoi olla yksi ja sama hiiri ja selvisi käsittelystäni hengissä - kiittäköön siitä friidua.

No, kun en saanut hiirtä, jäkätin linnuille (laita ääni kovalle). Pari sorsaa tuli vastaan ja piti jäädä niitäkin ihmettelemään. Friidu ei päästä lähellekään niitä.

                                          Jäkätys, jäkätys...

                                           Jaksaisikohan tollaisen syödä?

Tänään oli siivouspäivä. Olin ihan puhki, kun joudun juoksemaan mielettömästi ja hyppimään ja hosumaan. Mulle kuuluu myös märällä lattialla pomppiminen - se kuivuu sillä tavalla paremmin. Tässä sängynpetauksesta pieni klippi:

Muutenkin pääsiäinen oli varsinaista hulabaloota, kun naamakirjassa Missu ja Veeti saivat ihme riitahepulin ja minusta tehtiin siihen draamaan konna, vaikka olin vain halunnut kutsun häihin. Toivottavasti ne kaksi ovat jo sovussa, oli kyllä aika soppa. Veeti on silti hyvä tyyppi, vaikka sillä on vähän liian vilkas mielikuvitus. Mitenkähän Patrick -broidin viikko on mennyt siellä hotellissa? On jännä kuulla kokemukset. FB:ssä on yksi erityisen suloinen kissanpentu, Tyyppi nimeltään ja on jo kuuluisa kuin mikä, vaikka vielä pieni sintti. Seuraan sen touhuja.

Nirsoilen edelleen, ruoka ei kovin hyvin maistu. Friidu alkaa olla epätoivoinen, kun mikään ei oikein kelpaa. Syön kyllä, kun oikein nälkä iskee. Mulle laitettiin jo punkinestolääkitys niskaan, kun täällä oli koirilta löytynyt ensimmäiset punkit. Friidu sai viime kesänä punkista borrelioosin ja sen vatsa on raskaasta antibioottikuurista vieläkin ihan romuna. Nyt niitä punkkeja pelätään hysteerisesti. Olkaa kissakamut ja ihmiset varovaisia punkkien kanssa.

Kevättä odotellessa! Voikaa paksusti! T. Dali