Meno päällä

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Olen viime aikoina ollut hiukan liikkuvaa sorttia. Ensiksi olin viisi yötä hoitopaikassa, kun friidu meni ystäviensä kanssa veitsiin ja miesamatöörilläkin oli joku talliin meno. Menin hoitopaikkaan kuin kotiini, tsekkasin nurkat ja asetuin ruokapöydän ääreen odottamaan palvelua. Hoitopaikan henkilöstö raportoi että olin kuulemma syönyt vähän, mutta kakannut sitäkin enemmän. Heh, vasta putsattuun laatikkoon tekee mieli mennä kolmekin kertaa päivässä. No sitten miesamatööri haki minut kotiin, vei ulkoilemaan ja myöhään illalla friidu palasi reissultansa. En mennyt vastaan enkä näyttäytynyt. Friidun piti tulla etsimään ja lopulta löysi minut lepäämästä saunan lauteilta friidun uimapuvun päältä - se oli lähtökiireissä unohtunut sinne kuivumaan. Ei mulla tietenkään ikävä friidua ollut, tykkään vaan muuten loikoilla uikkarin päällä, kun siinä tuoksuu uimahallille. No, yöllä kömmin pitkäksi aikaa friidun kainaloon rapsutettavaksi ja aamullakin olin sylissä vaikka kuinka kauan. Mutta sitten taas kuljetuskoppaan ja menoksi. Ihanaa, kun pääsin mökille. Sain olla siellä ulkona vaikka kuinka paljon enkä olisi suostunut sunnuntaina lähtemään pois millään. Tehtiin kaikenlaisia pihatöitä ja kottikärryhommia ja siinä sivussa saalistin ötököitä ja sisiliskon. Pääsin kerran karkaamaan ulos ilman valjaita, mutta annoin ottaa itseni heti kiinni.

Tässä autan friidua ja vedän käsiseisonnalla kärryjä eteenpäin

Ähäkutti, nää kärryt on mun - kanna roskat vaikka käsissäsi

Miesamatööri nosti veneenkin jo maihin - syksy tulee, nyyh!

Tässä yleensä odottelen sudareita

Kaupungissa tehtiin tänään tavanomainen lenkki, mihin sisältyi laajamittaista sorsien tarkkailua. Olin paksussa kurassa, kun minut kannettiin kotiin. Friidun takki oli myös ihan kurainen. Friidun mielestä olen viime aikoina ollut aika villi. Ryntäilen puissa ja leikin kotonakin hirveitä rallileikkejä.

Kurakylpylä

Friidu toi itselleen tuliaisiksi Veitsistä ihanan sakasankielisen taidekirjan "Katzen in der Kunst" (Angus Hyland & Caroline Roberts). Siinä on tosi hienoja kuvia. Tässä muutama esimerkki.

Sebastiano Ranchetti, Elegante Katze 2010,
SchwarzeKatze 2009, Blaue Katze 2005

Vladimir Dunjic, Das vierte Leben 2008

Leonardo da Vinci, Studie fur
ein Kind mit Katze

Mathilde Aubier,
Eine Katze auf dem Kopf, 2016

Sitten vielä yksi arkaluontoinen juttu. Mitä mieltä olette, kissakamut. Roikkuukohan mun vatsareppu jo vähän liikaa? Tiedättekö, mistä löytyisi jumppaohjeita, joilla sitä saisi vähän kiinteytettyä? Tosi noloa kysyä.

Rai(la)kasta syysviikkoa kaikille. Älkää menkö liikenteeseen, jos olette kissanminttupöllyssä.

T. Dali, reppureissaaja