Nyt on sit vaikka mitä tapahtunut

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Oltiin viikonloppu mökillä, mutta mitään kuvia ei laiska friiduamatööri ottanut sieltä, vaikka kohtasin rantakäärmeenkin silmästä silmään. Ekalla kohtaamisella se oli rantatöyräällä ja sähisin sille ihan sen naaman vieressä ennen kuin amatöörit tajusivat tulla katsomaan, mitä tapahtui. Mut kiskottiin heti pois käärmeen vierestä. Toisella kerralla vaanin käärmettä ruohotupsun takaa ihan liikkumatta, kunnes miesamatööri tuli katsomaan, mistä on kyse. Friidu inhoaa rantakäärmeitä yli kaiken ja loppukesästä ne tuntuvat olevan jo niin kesyjä, että mikään hätistely ei enää auta. Mun mielestä käärmeet ovat super duper mielenkiintoisia.

No tultiin sitten stadiin ja amatöörit pesivät ikkunat yhtenä päivänä ja seuraavana siivosivat koko kämpän. Jouduin olemaan koko ajan avustavana kissana siivoushommissa ja hädin tuskin pääsin lenkille ulos. Kuvia stadin lenkkeilyolosuhteista. Kiskon friidun aina rantakivikkoon, koska seniori-ikäiset ihmiset tarvitsevat tasapainoharjoittelua ja etenkin, jos polvi on kipeä, kivikkokävely on tärkeää.

Vaanin aika usein tässä

Tossa meni se tosi riesa varis, näytän kieltä.

Tää vaatii hyvää tasapainoa 

Pakko tämäkin on haistaa - kuuluu kissan toimenkuvaan

No sitten tänään aamuna oli ihan vain hiukan härdelliä. Meillä on miesamatöörin kanssa joka aamu ja vähän muulloinkin sellaiset kollien skabat. Odotan aina aamulla miesamatöörin aamiaisen päättymistä, että päästään taistelemaan. No tällä kertaa oteltiin niin, että olin ikkunalaudalla, jonka päällä oli kehystetty taulu nojaamassa ikkunapokaan (amatöörit ovat asuneet vasta kaksi vuotta täällä - oma vika, jos eivät saa tauluja seinälle). Miesamatööri härnäsi ja nousin takajaloille vähän painimaan miesamatöörin käden kanssa, kun vahingossa tönäisin taulun alas ja kuului karmea räsähdys, kun lasi rikkoontui. Säikähdin ja tarrasin kynsillä miesamatöörin rinnuksiin ja kapusin olkapään yli ja raapaisin ohimennessäni sitä poskeen, kun pakenin suin päin tekopaikalta. Friidu sai hepulin. Siivosivat pitkään ja hartaasti, kun piti varmistaa, että lasinsiruja ei ole missään. Miesamatöörille tuli kivanäköinen raitatatska rinnuksiin. Desinfiointiaine ja laastari taas käyttöön. Friidu ei joudu ikinä minun kanssa tällaisiin tilanteisiin, mutta meillä kolleilla on vähän rajumpi meininki. Käyn aika usein komentamassa miesamatööriä riehumaan. Näissä friidun mielestä kivoissa kuvissa olen kuitenkin oma kiltti itseni leikkimässä lempilelullani (Lumene -huulipunan hylsy).

Tämä on mun suosikkilelu

Kattokaa nyt, kuinka kiltin näköinen olen - en riehu juuri lainkaan

Mutta sitten se jymyjuttu. Veeti hoi, lue tarkkaan. Mulla on nyt Missun talutin! Friiduamatööri osti sen Missun ihmisäitiltä, kun talutin ei enää ole Missun eikä Teten käytössä. Se on 7 metriä ja kokeillaan mökillä ens viikolla. Se tuoksuu Missulle ja melkein voin kuvitella, että olen Missun kanssa lenkillä.

Oon ihan pyörryksissä, tää on ollut Missun talutin, tosi hieno.

Mikä huumaava tuoksu!

Ja eikä siinä vielä kaikki. Missun ja Teten tosi kiva ihmisäippä toi minulle tuliaisiksi Ween poikien huovuttamat pallot, missä on sekä Missun että Teten tuoksu, mutta myös Ween poikien karskit karva-aromit (@brittipojat https://www.facebook.com/brittipojat/?fref=ts# ). Ihan uskomatonta. Mun käskettiin kertoa blogissa, että nimenomaan Tete oli raaskinut luovuttaa mulle pari palloa Ween poitsuilta saamastaan pallomerestä, mutta olen aika varma, että Missu kuitenkin on lähettänyt toisen niistä palloista mulle. Kiitos Satu ja kiitos Anne, joka olet Wäinön, Wiljon ja Walentinon kanssa huovuttanut noin hienot pallot.

Nuuh...nuuh...Tete ja Missu!

Nuuh...nuuh...Ween poitsut. Huomaatteko muuten kuvassa kaksi kissaa :)

Sohin tätä ... aika pehmeä ja kiva

Kiitos Tete ja kiitti taitaville huovuttajille!

Päivän kruunasi se, että Teten ja Missun ihmisäippä (Veetin tuleva ihmisanoppi) sanoi, että mä en TODELLAKAAN ole mikään ruippapehva, vaan ihan kunnon kokoinen kolli. Se on nyt sitten tosi virallisesti todettu, joten kandee uskoa.

Friiduamatööri on niin tyytyväinen, kun on tutustunut moneen mukavaan ihmiseen sen jälkeen, kun minä muutin amatöörien luokse. Ja lisäksi tämä kissaharrastus on tempaissut monin tavoin friidun mukanaan. Miesamatöörikin näyttää tykkäävän minusta ihan kybällä ja on kiinnostunut kissa-asioista. Eli olen heti ensi hetkestä ollut tässä huushollissa suuri menestystarina, vaikka sen itse sanonkin.

T. Dali, amatöörien lellipentu